Keskusrikospoliisi. Suomalaiset menettävät digihuijausten seurauksena vuosittain kymmeniä miljoonia euroja. Tyypillisimpiä petosmuotoja ovat niin sanotut pankki- ja rakkaushuijaukset. Paras keino välttää digihuijauksen uhriksi joutuminen on oppia tunnistamaan digihuijaukset. Siksi sisäministeriö ja poliisi lanseeraavat helmikuussa kampanjan, joka opettaa ennakointitaitoja digihuijausten varalle, tiedottaa KRP.
Ennakoija-kampanjan keskiössä on kaksi mainosfilmiä, jotka esittelevät tyypillisiä digihuijauksia. Videoilla kaksi ikääntynyttä kaverusta, näyttelijät Jarmo Koski ja Jukka Voutilainen, käyvät läpi tilanteita, joissa ovat yhdessä oppineet tunnistamaan ja välttämään digihuijauksen.
Kampanjan tavoitteena on kannustaa ihmisiä käymään erilaisia huijaustilanteita mielessään läpi, jotta he osaisivat toimia harkitsevasti tosipaikan tullen. Huijari voi lähestyä esimerkiksi somessa, sähköpostilla tai tekstiviestillä ja pyrkiä ovelilla keinoilla kalastelemaan uhrilta esimerkiksi verkkopankkitunnukset.
Tehokkain keino näiden petosrikosten torjuntaan on tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen. Kampanjan kohderyhmää ovat ikäihmiset, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa digihuijauksissa.
– Monelle ikäihmiselle digihuijausten tunnistaminen on vaikeaa esimerkiksi tietoteknisten taitojen puutteiden takia. Lisäksi tilastojen valossa ikääntyneemmät digihuijausten uhrit kokevat usein suurimmat taloudelliset menetykset, kertoo hanketta koordinoinut tarkastaja Marika Koskinen Keskusrikospoliisista.
Kampanjavideoihin voi törmätä poliisin sosiaalisen median kanavilla, Youtubessa ja maksettuina mainoksina. Lisäksi toinen mainosfilmeistä nähdään Ylen kanavilla yleishyödyllisenä tietoiskuna viikolla 8. Kampanjan verkkosivulle on koottu ennakoijan muistisäännöt, joiden avulla jokainen voi oppia välttämään digihuijaukset.
Kampanja on toteutettu sisäministeriön ja poliisin yhteishankkeena.
Digihuijaukset ovat harmillisia uhrille ja haastavia poliisille
Suomalaiset menettävät digihuijauksiin vuosittain kymmeniä miljoonia euroja. Todellinen rikoshyöty on kuitenkin vielä suurempi, koska kaikki uhrit eivät tee rikosilmoitusta poliisille.
Huijauksien tekotavat ovat hyvin moninaisia ja haastavia rikosten ennalta estämisen, paljastamisen ja selvittämisen näkökulmasta myös poliisille. Taloudellisten menetysten lisäksi huijaukset aiheuttavat usein uhreille psyykkistä vahinkoa ja häpeää, joita ei voi rahassa mitata.
Huijatuksi tulleen olisi tärkeää muistaa ainakin kolme asiaa: ilmoittaa vahingosta viipymättä pankille, tehdä rikosilmoitus ja puhua asiasta läheisille tai auttavalle taholle, kuten Rikosuhripäivystykselle.
– Pankkiin tulisi ottaa yhteyttä viipymättä, jotta rahan liikkuminen on mahdollista saada pysäytettyä. Rikosilmoituksen tekeminen mahdollistaa sen, että tekijä voi joutua rikosvastuuseen. Lisäksi poliisi saa ylläpidettyä tilannekuvaa ja kykenee varoittamaan ihmisiä kulloinkin vallalla olevista rikosten tekotavoista, sanoo poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen Poliisihallituksesta.
– Rikoksen uhrin on myös hyvä puhua läheiselle tai auttavalle taholle eikä jäädä yksin, vaikka tapahtuma aiheuttaisikin häpeän tunnetta. Häpeään ei kuitenkaan ole syytä, koska rikoksen uhriksi voi joutua kuka tahansa, Pöyhönen muistuttaa.
Knoppitietoa digihuijauksista
- Vuosina 2021 ja 2022 pankkien nimissä tehdyistä petoksista asianomistajat ovat tehneet poliisille ilmoituksia noin 2150 kappaletta. Näiden rikoshyöty on asianomistajien tekemien rikosilmoitusten mukaan ollut noin 15,5 miljoonaa euroa.
- Huijauksissa on esimerkiksi lähetetty uhrille pankin nimissä huijausviesti, jossa on kerrottu, että uhrin tili on lukittu ja käsketty uhria palauttamaan tilinsä klikkaamalla viestissä olevaa linkkiä. Linkin klikattuaan uhri päätyy rikollisen tekemälle huijaussivustolle, joka voi näyttää aidolta pankin verkkosivulta. Jos uhri kirjautuu verkkopankkitunnuksillaan linkin kautta avautuneelle huijaussivustolle, hän tulee antaneeksi verkkopankkitunnuksensa rikolliselle. Huijarin tavoitteena on saada tietoonsa uhrin verkkopankkitunnukset ja sitten tyhjentää uhrin tili.
- Pankkihuijausten lisäksi yleisiin petostyyppeihin kuuluu rakkaus- ja dokumenttihuijaukset. Vuoden 2021 tammikuun ja 2022 kesäkuun välisenä aikana Suomessa poliisin tietoon tuli noin 700 ilmoitusta rakkaus- ja dokumenttihuijauksista. Näiden petosten rikoshyöty on rikosilmoitusten mukaan ollut noin 8,8 miljoonaa euroa.
