Oulun poliisilaitos ja Helsingin poliisilaitos ovat yhteistyössä tehneet esitutkintaa epäillystä työperäisestä ihmiskaupparikoksesta Oulaisten, Pyhäjoen ja Merijärven alueella sijaitsevalla kivilouhimolla. Esitutkinta asiassa on valmistunut, tiedottaa poliisi.
Oulun poliisilaitoksen ja Helsingin poliisilaitoksen valtakunnallisen ihmiskauppatutkintaryhmän tekemässä esitutkinnassa poliisi epäilee työperäistä ihmiskaupparikosta kivilouhimon alueella. Tehdasalue sijaitsee kolmen kunnan raja-alueella Oulaisissa, Pyhäjoella ja Merijärvellä. Esitutkinta on kohdistunut alueella sijaitsevien kaikkien kolmen yrityksen toimintaan. Yritysten työntekijät ovat pääosin Kiinan kansalaisia.
Esitutkinta aloitettiin 3. toukokuuta 2023 heti sen jälkeen, kun Oulun ja Helsingin poliisin yhteistoiminnallinen valvontaisku tehtaalle oli tehty. Asiassa on tehty aiemmin esiselvitystä ja valvontakäyntejä eri viranomaisten toimesta. Asianomistajat rohkaistuivat myös itse tekemään tutkintapyyntöjä ja toimittivat poliisille näyttöä palkkauksen epäkohdista ja muun muassa kirjallisesta kiinankielisestä ohjeesta, jonka mukaan heidän tulisi vastata viranomaisten kysymyksiin.
Esitutkinnassa laadittiin 14 rikosilmoitusta kaikki nimikkeellä ihmiskauppa. Asianomistajista kaikki eivät vaadi asiassa rangaistusta.
Osa epäillyistä suomalaisia, osa kiinalaisia
Epäiltyjä asiassa on seitsemän, osa heistä jäi poliisin tavoittamattomiin Kiinaan. Kaksi epäillyistä on suomalaisia, loput viisi Kiinan kansalaisia. Osa epäillyistä on toiminut Suomessa ja osa Kiinasta käsin. Rikoksesta epäillyt ovat toimineet hierarkkisesti ja heidän välillään on ollut käskyvaltasuhde. Yhtiöiden hallintoa on hoidettu teknisten välineiden, kuten Wechatin ja sähköpostin avulla. Rikoksesta epäillyt ovat kiistäneet syyllistyneensä asiassa ihmiskauppaan.
Uhrit ovat olleet riippuvaisia työnantajastaan monella eri tavalla. Asianomistajat ovat tehtaalla töitä tehneitä kiinalaisia kivimiehiä. He ovat olleet kielitaidottomia puhuen vain kiinan kieltä. Uhreilla ei ole ollut tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, omista oikeuksistaan tai työnantajan velvollisuuksista. Sosiaalinen verkosto on rajoittunut työkavereihin. Olosuhteet ovat luoneet tilanteen, jossa ei ole ollut muuta mahdollisuutta kuin pysyä työnantajan piirissä.
Työnantaja on järjestänyt työntekijöilleen asunnot. Asumisolosuhteet ovat olleet loukkaavat ja terveydelle vaaralliset. Työntekijät ovat asuneet parakeissa ja varastoissa tehtaan alueella syrjäisessä paikassa. Parakkeja ei ole tehty asumista varten eikä niillä ole rakennuslupia. Parakeissa on ollut ahdasta ja likaista. Sahaamorakennuksessa kiinni olevassa majoitustilassa ja parakissa on lisäksi ollut meluista ja saha on aiheuttanut tärinää. Varastorakennuksissa on säilytetty haisevia kemikaaleja ja niissä on ollut myös majoitustiloja.
Viranomaiset havaitsivat tehdasalueella vakavia puutteita työturvallisuudessa. Lisäksi työntekijät ovat altistuneet työssään ja vapaa-aikanaan syöpävaaralliselle kivipölylle. Kivipölyä on kulkeutunut heidän työvaatteissaan myös majoitustiloihin, koska erillisiä pukuhuonetiloja ei ole ollut. Koneista on puuttunut muun muassa turvavälineitä. Palotarkastaja on todennut tarkastuksissa vakavia puutteita työtilojen sähköturvallisuudessa.
Pelottelua, vääriä tietoja ja hoitoon pääsyn estämistä
Uhreja oli peloteltu muun muassa antamalla väärää tietoa heidän oikeuksistaan ja esimerkiksi terveyden hoitoon liittyvistä kustannuksista Suomessa. Työntekijöiden pääsyä lääkärin hoitoon on estetty työtapaturmien sattuessa. Työntekijät eivät ole saaneet pitää sairaslomia, vaan heitä on painostettu uudestaan töihin. Työtapaturmista ei ole ilmoitettu aluehallintoviraston työsuojeluun.
Työntekijöiden palkanmaksu on tapahtunut pitkän ajan kuluttua työn aloittamisesta ja työnantaja on määritellyt sen, milloin palkka tulee. Työntekijät eivät ole voineet kieltäytyä työstä ja palata kotimaahansa ilman merkittäviä vaikeuksia. Esitutkinnassa on tullut esille, että heidän palkka- ja työtunti-ilmoitukset on tehty Suomen viranomaisia varten ja usealla työntekijällä oli todellisuudessa urakkapalkkaan perustuva palkka. Urakkapalkka on laskettu ja maksettu Kiinaan, jolloin raha oli saatavissa takaisin vasta Kiinassa.
Työntekijät ovat tehneet töitä ilta- ja yöaikaan. Osa työntekijöistä oli velkaantunut työnantajalleen. Kahdelta asianomistajalta on edellytetty osakkuutta yhtiöön, jota vastaan he ovat tehneet noin 90.000 euron suuruisen sijoituksen yhtiön osakepääomaan omilla, lainarahalla ja Kiinassa sukulaisiltaan keräämillään varoilla. Tosiasiallisen palkan mittaamista työstetyn kiviaineksen perusteella tukee asianomistajien toimittamat- ja laite-etsinnöissä löydetyt kiinankieliset urakkapalkkasopimukset. Työntekijöiden henkilökohtaiset tilit eivät tosiasiassa olleet heidän itsensä hallinnassa.
Työntekijät ovat eläneet tehdasalueella ja heidän liikkumistaan oli rajoitettu. Kuljetukset olivat riippuvaisia työnantajasta. Heillä ei ole ollut ajokortteja eikä kulkuvälineitä, millä he olisivat voineet halutessaan poistua alueelta.
Esitutkinnassa poliisi esittää rikoshyödyn olleen kustannussäästöjä yrityksille ja sitä on muodostunut viiden vuoden aikana laskelman perusteella yhteensä noin 165 000 euroa. Poliisi on esitutkinnassa selvittänyt liiketoimintakieltoon määräämisen ja oikeushenkilön rangaistusvastuun edellytyksiä.
Artikkelikuvassa työntekijöiden asuinparakki. Kuva: Poliisi.
