Ruotsi. Försäkringskassan on yksi monista viranomaisista, jotka osallistuvat järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan sosiaaliavustusten väärinkäytöksiä tutkittaessa. Viimeaikaiset luvut, jotka Aftonbladet on saanut, osoittavat, että viranomainen on selvittänyt tänä vuonna merkittävästi enemmän epäiltyjä järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä tukirikoksia kuin aikaisemmin, kirjoittaa tämän päivän (14.9.) Aftonbladet.

– Vuonna 2020 olemme jo tähän mennessä saavuttaneet viime vuoden tason, joka oli silloin korkein koskaan. Järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyen saimme takaisinperintää, vahingonkorvauksia ja estimme noin 100 miljoonan kruunun maksamisen, Thomas Falk kertoo Aftonbladetille.

Edun saajina voi olla esimerkiksi ”paperiassistentteja”, toisin sanoen ihmisiä, jotka todellisuudessa eivät toimi edunsaajan hyväksi, mutta jotka hänen kauttaan onnistuvat saamaan korvausta.

Poliisin mukaan rikolliset klaanit elävät muun muassa tukirikoksista. On tapauksia, joissa vammaisia tuodaan Ruotsiin, jotta rikolliset voivat hakea heidän kauttaan avustuksia.

Thomas Falk, Ruotsin sosiaalivakuutusviraston järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan kansallinen koordinaattori.  Kuvat: Aftonbladet.

– Pahimmassa tapauksessa se voi johtaa siihen, että nämä hyväksikäytetyt eivät itse saa lainkaan hyötyä oikeudestaan, mikä on vakavaa laiminlyöntiä. Se on pahin rikollisuuden muoto, Thomas Falk sanoo, lehdelle.

– Rikollinen toimintatapa on huolellisesti suunniteltua ja näyttää hyvältä paperilla. Tämä on rikosmuoto, joka kuluttaa paljon viranomaisten resursseja ja jota on vaikea tutkia, hän toteaa.

Yhteistyössä toimineet viranomaiset julkaisevat myöhemmin tänä syksynä raportin, jossa on yksityiskohtaisempia tietoja avustusrikkomuksista. He ovat muun muassa tarkastelleet erilaisia ​​klustereita, joissa rikokset tapahtuvat. Thomas Falk voi jo sanoa, että on syytä uskoa, että niin kutsutut rikolliset klaanit tai perheet, joista hän haluaa puhua, tukeutuvat taloudellisesti eturikoksiiin.

– Voimme nähdä, että on olemassa perhepohjaisia ​​verkostoja, jotka käyttävät avustuksia hyväkseen. Ovatko nämä sitten niiden 40 joukossa, joista kansallinen poliisipäällikkö puhuu, sitä en tiedä, Falk sanoo.

Aiheeseen liittyen