Helsingin poliisille tehtiin syksyllä 2015 tutkintapyyntö media-alan yrittäjän velkaepäselvyyksistä. Tuolloin oli kyse yksittäiseen lainasopimukseen liittyvästä epäselvyydestä. Tutkintapyynnön tekijä pyysi poliisia selvittämään, onko asiassa syytä epäillä rikosta.
Syksyllä 2016 poliisille tehtiin toinen tutkintapyyntö samaan henkilöön ja asiakokonaisuuteen liittyen. Toisen tutkintapyynnön teki henkilön edustaman yhtiön konkurssipesän pesänhoitaja. Tämän jälkeen poliisi aloitti varsinaisen esitutkinnan rikoksesta epäillyn edustaman yhtiön sekä hänen henkilökohtaiseen toimintaansa liittyvistä rikosepäilyistä.
Asiakokonaisuuteen liittyvä esitutkinta valmistui helmikuussa 2019 ja asia on siirtynyt syyttäjälle syyteharkintaan. Asia on ollut esillä julkisuudessa jo esitutkinnan aikana, ja toimittajat ovat tiedustelleet säännöllisesti tutkinnan etenemisestä.
– Esitutkinnan perusteella henkilöä epäillään useista talousrikoksista ja myös muista rikoksista, joiden yhteenlaskettu rikosvahinko on noin 370 000 euroa, kertoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Sampsa Marttila Helsingin poliisilaitokselta.
Yhtiön toiminnassa epäillään törkeää velallisen epärehellisyyttä, törkeää velallisen petosta sekä törkeää kirjanpitorikosta. Poliisi epäilee, että yhtiöstä on luovutettu ilman hyväksyttävää syytä varoja noin 100 000 euroa, mikä on pahentanut sittemmin konkurssiin asetetun yhtiön maksukyvyttömyyttä. Yhtiön edustajan epäillään antaneen yhtiön yrityssaneerausmenettelyssä väärää tai harhaanjohtavaa tietoa. Poliisi epäilee myös, että yhtiön kirjanpitoa on laiminlyöty kolmentoista kuukauden ajan ennen konkurssia ja että tositeaineistoa on hävitetty tai kätketty.
Lisäksi tutkintapyyntöjen kohteena ollutta henkilöä epäillään kolmesta törkeästä petoksesta ja yhdestä törkeästä kavalluksesta. Henkilön epäillään erehdyttäneen yksityishenkilönä käymissään lainaneuvotteluissa lainan antajaa maksukyvystään ja saaneen näin noin 200 000 euroa. Lisäksi hänen epäillään anastaneen toisen edustamansa yhtiön varallisuutta noin 65 000 euron arvosta.
– Epäilty on esitutkinnassa kiistänyt syyllistyneensä mihinkään rikokseen.
Poliisi ei kommentoi tai vahvista rikoksesta epäillyn henkilöllisyyttä, koska esitutkintalain mukaan henkilön nimen tai kuvan saa antaa julkisuuteen vain, jos se on välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi, rikoksesta epäillyn tavoittamiseksi, uuden rikoksen estämiseksi tai rikoksesta aiheutuvan vahingon estämiseksi.
