Itä-Suomi. Nuorisorikollisuus kasvoi vuonna 2023 useimmissa Suomen suurimmissa kaupungeissa, mutta myös muilla taajaan asutuilla alueilla sekä maaseutukunnissa. Ilmiö on valtakunnallinen, toteaa Itä-Suomen poliisilaitos.
Vuonna 2023 alaikäisten tekemät väkivalta- ja ryöstörikokset lisääntyivät Itä-Suomen poliisin alueella 14 % edellisvuoteen verrattuna. Vakavissa alaikäisten tekemissä rikoksissa kasvua oli 47 %. Määrällisesti alaikäisten tekemät rikokset ovat kuitenkin edelleen suhteellisen harvinaisia. Alaikäisten epäiltiin tehneen Itä-Suomessa 56 vakavaa väkivalta- ja ryöstörikosta, joista 20 oli alle 15-vuotiaiden tekemiä.
Alaikäisten vakaviin väkivalta- ja ryöstörikosepäilyihin kuului Itä-Suomessa pääasiassa ryöstöjä, ryöstön yrityksiä, törkeitä ryöstöjä, törkeän ryöstön yrityksiä sekä törkeitä pahoinpitelyjä.
− Tyypillisesti alaikäisten tekemissä ryöstöissä ja väkivaltarikoksissa on useita tekijöitä ja myös uhri on alaikäinen. Rikoksiin liittyy usein huumausaine-, vape- tai tupakkakauppaa. Tilauksia tehdään esimerkiksi sosiaalisen median kautta tuntemattomilta ja kauppatilanteissa ryöstöt ovat yleisiä, kertoo rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen.
Vanhempien on syytä olla tietoisia ja kiinnostuneita nuorten arjesta, tekemisistä ja kavereista. Nuoren kanssa on tärkeää jutella, jos harrastukset jäävät tai kaveripiiri muuttuu.
− Avoimet keskusteluyhteydet ja luottamus nuoren kanssa ovat kaiken A ja O. Hälytyskellojen pitää soida, jos nuorelle ilmestyy esimerkiksi uusia vaatteita, puhelimia tai pelejä. Nuoren kanssa tulee keskustella, mistä ne ovat peräisiä ja mistä rahat on saatu, muistuttaa Pohjolainen.
Joissain nuorisoporukoissa ihannoidaan rikollista elämäntapaa
Nuorisorikollisuutta eli nuorten tekemiä rikoksia ei pidä sekoittaa katujengeihin. Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella ei ole Poliisihallituksen määrittelyn mukaisia katujengejä, eli rikollisuus ei ole niin vakavaa ja laajamittaista. Pohjois-Savossa on tiedossa yksittäisiä henkilöitä, joilla on kytköksiä pääkaupunkiseudun katujengeihin.
− Itä-Suomessakin on havaittavissa, että rikollista elämäntapaa ja jengielämää ihannoidaan joidenkin nuorten keskuudessa, ja tehdyillä rikoksilla leveillään somessa. Rikoksia myös kuvataan ja videoidaan, ja tallenteita käytetään uhrin nöyryyttämiseen, pelon luomiseen ja kiristämiseen. Uhria saatetaan nöyryyttää myös muutoin ja esimerkiksi ryöstää vaatteet päältä, kuvailee Pohjolainen.
Vakavan nuorisorikollisuuden kitkemiseen tarvitaan yhteistyötä ja uusia keinoja
Nuorisorikollisuuteen puuttumiseen tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri viranomaisten, muun muassa poliisin, lastensuojelun sekä sosiaali- ja terveystoimen, kesken. Ala-ikäisten vakavan rikoskierteen katkaisua haastaa se, että poliisi ei voi käyttää pakkokeinoja alle 15-vuotiaisiin.
− Hankalimpien alaikäisten rikoskierteiden katkaisemiseen tarvitaankin uusia keinoja. Monet vakavat rikokset tehdään nuoren ollessa karkumatkalla eli hatkassa nuorisolaitoksesta. Karkumatkalla oleva on altis joutumaan myös itse rikoksen uhriksi, kertoo Pohjolainen.
− Poliisin Ankkuri-toiminta voi olla avuksi tilanteissa, joissa nuori alkaa tehdä rikoksia tai käyttää huumeita. Toiminta edellyttää kuitenkin nuorelta suostumusta ja sitoutumista, eikä siten sovellu hankalimpiin tapauksiin, Pohjolainen sanoo.
Miksi ei voida nostaa kissaa pöydälle ja myöntää, että tässäkin on syynä kehitysmaalaisten maahanmuutto. Asiaa ei saada korjattua artikkelin tapaisella hyssyttelyllä ja sosiaalitoimen palveluja naukumalla.