Valitettavasti on niitäkin, jotka pyrkivät hankkimaan ihmisten hädällä ja auttamishalulla itselleen oikeudetonta hyötyä.
– Suurten luonnonkatastrofien ja inhimillisten tragedioiden yhteydessä esiintyy aina rahankeräyshuijauksia, joissa huijarit yrittävät saada ihmisiä lahjoittamaan rahaa uhrien auttamiseen, katastrofin jälkeiseen jälleenrakentamiseen tai muuhun vastaavaan, kertoo Poliisihallituksen Rahankeräys- ja arpajaistoiminnan valvonnan ryhmäpäällikkö Henna Salmi. Huijauksia tehdään, koska rahaa on helppo saada ihmisten pelkoa ja auttamishalua hyödyntämällä ja hyväksikäyttämällä.
Älä anna rahojasi huijarille!
– Huijarille annettua rahaa ei käytetä auttamiseen, vaan se menee todennäköisimmin huijarin omaan taskuun tai muuhun rikolliseen toimintaan, Salmi painottaa.
Varmistu rahankeräyksen järjestäjän olevan oikeasti hyvällä asialla:
- kysy kerääjältä, onko toimintaan rahankeräyslupa
- vaihtoehtoisesti kerääjällä tulee olla pienkeräysilmoitus tehtynä ja hyväksyttynä
- pyydä lupa nähtäväksi tai vähintään kysy lupanumero ja keräystä järjestävän järjestön tiedot tai pienkeräysnumero
- älä anna rahaa, jos lupaa ei ole tai pienkeräysilmoitusta ei ole tehty
- älä anna rahaa, jos keräyksen asianmukaisuudesta herää pienikin epäilys
– Rehellinen rahankeräystoimija pystyy joka kerta vaivatta vastaamaan yllä oleviin kysymyksiin ja kertomaan muutenkin keräystoiminnasta ja varojen tulevasta käytöstä. Rahankeräysluvan tai hyväksytyn pienkeräysilmoituksen nojalla kerättävän rahan käyttöä valvotaan. Valvonnalla varmistetaan rahan menevän oikeasti sinulle luvattuun tarkoitukseen ja väärinkäytöksiin puututaan, toteaa Salmi.