Poliisihallitus. Poliisi on alkuvuonna 2024 vahvistanut korruptionvastaisen toimintapolitiikkansa. Poliisi ei hyväksy korruptiota missään muodossa, tiedottaa Poliisihallitus.
Toimintapolitiikan käyttöönoton taustalla on Euroopan neuvoston korruptionvastaisen toimielimen GRECOn antama suositus. GRECO suositteli, että poliisi kehittää korruptionvastaisen strategian/toimintapolitiikan, josta tiedotetaan suurelle yleisölle. Suositus vahvistettiin Valtioneuvoston korruptionvastaisessa periaatepäätöksessä sekä siihen liittyvässä vuosia 2021 – 2023 koskevassa toimenpideohjelmassa.
Toimintapolitiikan sisältö rakentuu viidestä korruptionvastaisesta periaatteesta:
- Luottamus poliisiin pysyy korkeana
- Poliisissa on korruption suhteen nollatoleranssi
- Tiedostamme, tunnistamme ja hallitsemme korruptioriskit
- Mahdollistamme väärinkäytösten paljastumisen sekä niistä ilmoittamisen
- Havaitessamme korruptiivisia piirteitä ryhdymme välittömiin toimenpiteisiin
Toimintapolitiikka on sidottu poliisin arvoihin ja eettiseen koodistoon.
− Tavoitteemme on, että luottamus poliisin pysyy korkeana. Siksi emme hyväksy korruptiota sen missään muodossa. Tavoitetilamme on olla tulevaisuudessakin korkean luottamuksen arvoinen, ja tämä edellyttää meiltä erityisesti arvojemme mukaan toimimista, kertoo poliisilakimies Visa Weckström.
Poliisin toimintapolitiikan valmistelussa on hyödynnetty Poliisihallituksen korruptioasiantuntijoiden lisäksi Keskusrikospoliisin ja Valtakunnansyyttäjäntoimiston edustajan osaamista. Toimintapolitiikkaa tullaan vuoden 2024 aikana täydentämään toimeenpanosuunnitelmalla.
Mitä toimintapolitiikalla torjutaan?
Korruptio on vaikutusvallan väärinkäyttöä edun tavoittelemiseksi. Korruptio voidaan jakaa taloudelliseen korruptioon ja eettiseen korruptioon.
- Useimmiten kysymys on taloudellisesta edusta, jolla tarkoitetaan yleensä lahjonnan eri muotoja. Tyypillisin tilanne lienee lahjuksen ottaminen, jolla vaikutetaan tai pyritään vaikuttamaan virkamiehen toimintaan, esimerkiksi lahjuksen antajaa koskevassa päätöksenteossa.
- Eettisellä korruptiolla taas tarkoitetaan sellaista vaikutus- tai harkintavallan väärinkäyttöä, johon ei sisälly taloudellista motiivia. Tällaiseksi luokitellaan esimerkiksi sellainen nepotismi (sukulaisen suosiminen), johon ei liity suoran taloudellisen edun tavoittelua.
Poliisi ei hyväksy korruptiota missään muodossa
Poliisin toimintapolitiikka käsittää sekä taloudellisen korruption että eettisen korruption, koska poliisi torjuu kaikenlaista korruptiota.
− Toimintapolitiikka koskee jokaista poliisia ja poliisiyksikköä. Toimintapolitiikan julkaisemisella ei ole yhteyttä mihinkään yksittäiseen tapahtumaan tai korruption ilmentymiseen. Poliisin oman korruptionvastaisen toimintapolitiikan vahvistamisella haluamme viestiä – sekä poliisin sisällä että laajemminkin yhteiskunnassa – että vahvistamme integriteettiämme, kertoo Weckström.
Integriteetti tarkoittaa muun muassa rehellisyyttä, lahjomattomuutta, korkeaa moraalia tai suoraselkäisyyttä.
− Kaikesta ennalta estävästä toiminnasta huolimatta korruptiota voi aina ilmetä ja sen täydellinen kitkeminen lienee mahdotonta, toteaa Weckström.