Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen poliisipäällikkö Timo Saarinen kertoi alueen sidosryhmätapaamisessa 25.8. olevansa huolissaan mahdollisten sopeuttamistoimien vaikutuksista niin kansalaisten arkeen kuin poliisilaitoksen henkilöstön työssä jaksamiseen.
Poliisi vastaanottaa Länsi-Uudellamaalla noin 70 000 rikosilmoitusta vuodessa. Hälytystehtäviä on noin 80 000. Lupapalveluissa käsitellään noin 100 000 erilaista lupahakemusta vuodessa. Toimintaympäristö, joka ylettyy pääkaupungin kyljestä Hankoon, on haastava. Silti poliisilaitoksella on Suomen tasolla vähiten poliiseja asukaslukuun verrattuna.
Kuten Poliisihallitus ja poliisiyksiköt ovat vahvasti viime viikkoina tuoneet esiin, poliisin pakolliset menot ja toiminnan nykytason ylläpitäminen edellyttävät 35−40 miljoonan euron säästöjä jo ensi vuodesta alkaen, jos maan hallituksen tulevassa budjettiriihessä ei osoiteta poliisille lisää rahoitusta. Poliisilaitoksille mahdolliset sopeuttamistoimet konkretisoituisivat marraskuussa käytävissä tulosneuvotteluissa.
Poliisitoiminnan arjessa vaikutukset pyrittäisiin pitämään pieninä. Poliisipäällikkö Saarisen mukaan on kuitenkin selvää, että ison luokan säästötoimia ei voi toteuttaa ilman, että ne vaikuttavat niin yhteiskuntaan kuin poliisin omaan henkilöstöön.
− Oman 35 vuoden mittaisen uran aikana ei olla oltu tällaisessa tilanteessa. Tilanne on huolestuttava.
Ulkoisen toimintaympäristön näkökulmasta huolta aiheuttavia uhkia ovat Saarisen mukaan esimerkiksi verkkorikollisuuden kasvu sekä radikalismin ja etnisten ryhmien aiheuttama jännitteisyys. Kun rajat avautuvat, liikkuva järjestäytynyt rikollisuus palaa Suomeen korona-ajan jälkeen. Huolestuttavaa on myös huumausainerikollisuuden kasvu ja huumausainerikosten paljastamisen vaikeutuminen, jos resurssit vähenevät. Lisäksi poliisipäällikköä huolestuttaa nuoriin kohdistuvan ennalta estävän työn tilanne.
− Poliisilla on hyvät toimintamallit ennalta estävän työn toteuttamiselle, mutta työ ei onnistu, jos ennalta estävän toimintamme poliisit työskentelevät toistuvasti kentällä hälytystehtävissä, kuten tällä hetkellä tapahtuu.
Saarisen mukaan poliisille tuttu resurssituska ei tietenkään ole vain huono asia, sillä paineen alla toimintaa on vuosien varrella pystytty kehittämään.
− Sisäisesti huolta aiheuttaa kuitenkin meidän oman henkilöstön jaksaminen, kun jo nyt meihin kohdistetut odotukset ja vaatimukset ovat kovia, Saarinen summasi.
