Traficom. Huijarit ovat jälleen aktivoituneet aikuisviihdeteemaisten eli ”pornokiristys” -huijausviestien lähettelyssä. Viestejä on lähetetty viime päivinä runsaasti myös hyvin suomeksi käännettyinä. Ne ovat huijausta, eikä huijareille pidä missään nimessä maksaa lunnaita, tiedottaa Kyberturvallisuuskeskus.
Liikkeellä on nyt runsaasti aikuisviihdeteemaisia kiristysviestejä. Viestejä on liikkeellä monikielisinä, saman sisältöinen viesti voidaan lähettää englanniksi tai suomeksi.
Kyberturvallisuuskeskus on saanut runsaasti ilmoituksia kiristysviesteistä, joissa huijari väittää kuvanneensa viestin vastaanottajaa salaa tämän vieraillessa aikuisviihdesivuilla. Näissä niin kutsutuissa pornokiristyshuijauksissa huijari väittää kuvaamisen tapahtuneen tietokoneelle asennetun haittaohjelman avulla ja yrittää kiristää vastaanottajalta rahaa. Viime päivinä myös melko hyvin suomeksi käännetyistä versioista on tehty lukuisia ilmoituksia.
Kiristysviestien kirjoitusasut vaihtelevat. Yhteistä huijauksille on se, että huijari luo niissä huijauksen kohteena olevalle ihmiselle häpeän ja kiireen tuntua ja väittää murtautuneensa viestin vastaanottajan laitteelle. Samalla teemalla on lähetetty runsaasti viestejä myös aiempina vuosina, mutta käännökset ovat olleet silloin laadultaan heikompia.
Vastaanottajia pelotellaan haavoittuvuuksilla ja paljastuneilla salasanoilla
Nyt liikkeellä olevissa viesteissä viestien lähetysosoite on myös naamioitu siten, että näyttää siltä, kuin viesti tulisi vastaanottajan omasta sähköpostiosoitteesta.
Viestien pelotevaikutusta on monissa tapauksissa pyritty lisäämään mainitsemalla jokin tiedossa oleva haavoittuvuus, käyttäjän vanha salasana, kuvailemalla väitetyn haittaohjelman toimintaa tai tyyppiä tai listaamalla keksittyjä videotiedostojen nimiä. Vuonna 2020 kesällä nähdyissä huijausviesteissä mainittiin myös COVID-19.
Kaikki eri kampanjoissa kiertäneet viestit ovat Kyberturvallisuuskeskuksen tietojen mukaan huijausta, eikä lunnaita pidä missään nimessä maksaa. Näyttöä esimerkiksi videoinnista tai tietokoneiden saastuttamisesta haittaohjelmalla ei ole. Myös väitteet esimerkiksi kaapatuista yhteys- tai kontaktitiedoista ovat tietojemme mukaan perättömiä, toteaa Kyberturvallisuuskeskus.