Poliisihallitus. Alaikäisten tekemien ryöstörikosten määrä kasvoi viime vuonna 93 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Näin kertoi poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen lauantaina 11.2. MTV Uutisextran haastattelussa.
– Vuonna 2022 poliisi kirjasi 6 743 väkivaltarikosepäilyä, määrä kasvoi 27 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, Kolehmainen kertoi.
– Mutta merkittävin kasvu on ryöstörikoksissa mukaan lukien kaiken tasoiset teot. Alaikäisten tekemiä ryöstörikoksia kirjattiin viime vuonna 944, mikä on 93 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021.
Tilastojen valossa on selvää, että nuorisorikollisuus on kasvussa. Poliisiylijohtajan mielestä käynnissä oleva muutos pitäisi ottaa vakavasti koko yhteiskunnassa.
– Tilastoluvut ovat niin korutonta kertomaa, että meidän kaikkien pitäisi ottaa vakavasti tämä tilanne ja puuttua kaikin mahdollisin tavoin siihen, että lasten ja nuorten rikoskierre saadaan poikki, Kolehmainen sanoo.
Korona yksi syypää?
Lasten ja nuorten tekemien rikosten lisääntymiseen ei poliisiylijohtajan mukaan ole yhtä selvää vastausta. Yksi syy voi olla korona.
– Lasten ja nuorten kautta maksetaan niin sanottua koronavelkaa. Nuoret eivät käyneet koulussa, heillä ei ollut harrastuksia, ei ystäväpiiriä, ja sillä tavalla syrjäytymisen kierre paheni, Kolehmainen kuvailee.
– Tällä voi olla vaikutusta.
Kolehmaisen mukaan lasten ja nuorten tilanne ei ole pelkin poliisivoimin ratkottavissa. Hän itse uskoo vahvasti ennaltaestävään työhön, johon tarvitaan koko ketjua.
– Tarkoitan tällä sitä, että kodin, koulun, poliisin, järjestöjen, sosiaali- ja terveyspuolen, tuomioistuinlaitoksen ja rikosseuraamusviraston pitäisi toimia mahdollisimman tehokkaasti lasten ja nuorten parhaaksi.
Kolehmaisen mukaan yksi merkittävä tekijä on viranomaisten tiedonvaihtoon liittyvien ongelmien korjaaminen. Hän muistuttaa, että lastensuojelulaki edellyttää viranomaisilta aina parasta mahdollista lapsen edun mukaista toimintaa.
– Joskus tietojen vaihtoon liittyvät lainsäädännölliset esteet estävät tämän tehokkaan lapsen asian parhaalla tavalla hoitamisen, hän toteaa.
Kohti rikollista uraa
Kun lapsi tai nuori alkaa oirehtia rikoksilla, kehityssuunta on selvä. Kolehmaisen mukaan kehityspolku on identtinen maasta riippumatta.
Ensin lapsi tai nuori alkaa tehdä rikoksia, kuten väkivaltarikoksia ja ryöstöjä. Usein huumeet astuvat mukaan kuvaan.
– Seuraava askel ovat katujengit. Tämä vaihe tarkoittaa jo astetta vakavampia rikoksia. Mutta vielä katujengitkin ovat meillä rikollisen polun eri tasoilla, Kolehmainen muistuttaa.
– Toiset jengit ovat rikollisen uran alkuvaiheissa ja seuraava vaihe on sitten järjestäytynyt rikollisuus. Nyt tarvitaan voimakas väliintulo, jotta lasten ja nuorten rikoskierre saadaan poikki, sanoi Kolehmainen MTV3 Uutisektrassa.
