POLAMK. Suomessa toimii noin 90-100 poliisin tunnistamaa rikollisjärjestöä, joihin kuuluu arviolta 1000 jäsentä, todetaan Poliisiammattikorkeakoulun julkaisemassa katsauksessa järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Valtaosa tunnetuista toimijoista on moottoripyöräjengejä, niiden paikallisosastoja ja tukiryhmiä. Tämä on kuitenkin vain pieni osa vakavasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta. Suomessa toimii myös useita komplekseja verkostoja ja projektimaisia ryhmittymiä, jotka eivät käytä näkyviä tunnuksia. Rajanveto erilaisten ryhmittymien välillä on vaikeaa: vakiintuneilla tunnuksellisilla ryhmilläkin voi olla verkostomaisia yhteyksiä. Suomessa toimii myös kirjava joukko ammattimaisia mahdollistajia ja rikollisia palveluntuottajia, joiden rikollinen toiminta voi sekoittua lailliseen liiketoimintaan.
Rikollisryhmien määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Toistaiseksi Suomessa on havaittu vain viitteitä mafia- ja klaanityyppisistä ryhmistä ja verkostoista, joissa jäsenyys perustuu yleensä sukulaisuussuhteisiin. Järjestäytyneen rikollisuuden markkinat Suomessa koostuvat suurelta osin huumausaineiden – erityisesti synteettisten huumeiden ja kokaiinin kaupasta, ihmiskaupasta ja erilaisista petoksista. Tämän lisäksi Suomessa on paljastunut yhä enemmän elintarvikeketjun rikollisuutta ja erilaisia ympäristörikoksia.
Tilannetietoisuus on kuitenkin vaillinainen. Rikostorjunnan tulisi olla nykyistä tietojohtoisempaa ja riskiperusteisempaa. Tämä edellyttää tiiviimpää kansainvälistä ja kansallisen tason yhteistyötä muun muassa elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Venäjän ja Ukrainan sota muuttaa rikollisuuden toimijakenttää. Tulevaisuuden uhkakuvat liittyvät erityisesti ihmiskauppaan, ihmissalakuljetukseen ja laittoman maahantulon järjestämiseen sekä pakolaisten – erityisesti naisten ja Suomeen yksin tulleiden lasten – hyväksikäyttöön.
Kuvituskuva.
