Itä-Suomen poliisin tietoon tulee lähes päivittäin verkkopetoksia, joissa rikolliset esiintyvät muun muassa pankkien ja viranomaisten edustajina, kalastelevat ihmisten arkaluonteisia tietoja tai houkuttelevat uhreja valheellisiin sijoituksiin ja voittoihin. Elokuussa poliisille ilmoitetuissa tapauksissa yksittäiset itäsuomalaiset uhrit menettivät jopa useita kymmeniä tuhansia euroja, kertoo poliisi.
Pysähdy, perehdy, harkitse
Huijarit vetoavat usein kiireeseen, joten on tärkeää aina pysähtyä, perehtyä ja harkita ennen päätösten tekemistä. Tilisiirtoja ei tule tehdä tai hyväksyä epävarmoissa tilanteissa, eikä omia verkkopankkitunnuksia, maksukortin tietoja tai muuta arkaluonteista tietoa pidä koskaan luovuttaa kenellekään ulkopuoliselle. Poliisi, pankit tai muut lailliset toimijat eivät pyydä tällaisia tietoja tai painosta tekemään tilisiirtoja puhelimitse, tekstiviestillä, sähköpostilla, viestisovelluksissa tai millään muullakaan tavalla.
– Jos epäilet joutuneesi rikoksen uhriksi, ole heti yhteydessä omaan pankkiisi ja kerro tapahtuneesta. Tee sitten rikosilmoitus poliisille. Mitä nopeammin pankki ja poliisi saavat tapauksesta tiedon, sitä parempi mahdollisuus on saada huijattuja rahoja takaisin, muistuttaa rikoskomisario Juha Leinonen Itä-Suomen poliisista.
Esimerkkitapauksia poliisin tietoon tulleista tapauksista elokuulta 2026
Mark Zuckerberginä esiintynyt huijari vei pohjoissavolaiselta naiselta kymmeniä tuhansia euroja
60-luvulla syntynyt pohjoissavolainen nainen ilmoitti 4.8.2026 joutuneensa Facebook-huijauksen kohteeksi ja menettäneensä kymmeniä tuhansia euroja vuosien 2021 ja 2026 välillä. Nainen kertoi saaneensa vuonna 2021 Facebookissa henkilökunnaksi esittäytyneeltä henkilöltä viestin, jonka mukaan nainen oli voittanut arvonnassa 500 000 dollaria. Viestit olivat tulleet Mark Zuckerbergin nimissä. Nainen oli saatu manipuloitua lähettämään useissa erissä rahaa huijareille muun muassa Apple Gift Card -lahjakortteina useamman vuoden aikana.
Naiselle oli lähetetty myös kuvia Mark Zuckerbergistä ja kuviin oli muokattu myös huijauksen uhrina olevan naisen kuva. Nainen oli käynyt keskustelua Zuckenberginä esiintyneen henkilön kanssa WhatsApp -viesteillä. Naiselle oli lähetetty kuva Facebookin nimissä annetuista voitoista sekä Facebookin tai sen taustayhtiö Metan järjestämistä lottoarvonnoista, joista nainen olisi voittanut suuria summia rahaa.
Naiselle oli lähetetty dokumentteja, joiden väitettiin olevan FBI:n dokumentteja. Lisäksi naiselle oli lähetetty dokumentti International Monetary Fundin nimissä, jossa vakuutettiin, että Edward A. Lowell -niminen henkilö on maksanut voittoihin liittyvän maksun. Lunastaakseen voitot naisen piti aktivoida Steam- tai Apple-lahjakortteja ja lähettää niistä koodit ”Zuckerbergille”. Naiselle oli lähetetty myös Yhdysvaltojen oikeuden nimissä päätös, jossa uhattiin oikeustoimilla ja vankeudella, mikäli nainen ei maksa voitosta aiheutuvia veroja. Naista pyydettiin maksamaan lisäksi voiton toimituskuluja yhteensä 3 000 dollaria.
Lopuksi nainen oli huomannut tulleensa huijatuksi ja lopettanut lahjakorttien lähettämisen maaliskuussa 2026. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena ja selvittää tapahtumien tarkempaa kulkua sekä kuinka paljon nainen on kaiken kaikkiaan laittanut rahaa rikollisille.
Pohjoiskarjalalainen nainen erehdytettiin siirtämään rahaa ”turvaan” hallitsemaltaan yhdistyksen tililtä
50-luvulla syntynyt nainen otti 5.8. yhteyttä poliisiin ja kertoi, että hän oli saanut soiton suomalaisesta numerosta ja soittaja oli esittäytynyt olevansa pankin edustaja.
Soittaja oli kertonut, että naisen hallitseman yhdistyksen tilillä olevat rahat olivat vaarassa ja joku oli yrittänyt nostaa rahaa kyseiseltä tililtä. Nainen siirsi puhelimessa saamiensa ohjeiden mukaan ensin omalta tililtään yhdistyksen tilille noin 12 000 euroa ja sen jälkeen yhdistyksen tililtä soittajalta saadulle ”turvatilille” noin 27 500 euroa. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena.
Naiselle soitettiin pankin nimissä – pyydettiin sulkemaan pankkitili ja antamaan verkkopankkitunnukset
5.8. eteläsavolaiselle naiselle oli soitettu pankin nimissä suomalaisesta puhelinnumerosta ja kerrottu, että naisen pankkitili oli hakkeroitu ja sen vuoksi pankkitili piti sulkea välittömästi. Soittaja oli myös pyytänyt naiselta tunnuslukuja, joita piti näpytellä puhelimeen.
Nainen oli heti tapauksen jälkeen ollut yhteydessä oman pankin sulkupalveluun ja sulkenut pankkitilinsä. Tämän jälkeen nainen teki asiasta rikosilmoituksen poliisille. Tutkinnassa kävi ilmi, että naisen tililtä oli tehty useita luvattomia tilisiirtoja yhteensä lähes 30 000 euron arvosta.
Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena. Petoksen uhrina ollut nainen teki poliisille rikosilmoituksen samana päivänä, kun huijaus tapahtui ja poliisi pääsi nopeasti hänen tililtään tehtyjen laittomien tilisiirtojen jäljille. Naisen tililtä siirretyt 30 000 euroa saatiin takavarikoitua eri tileiltä, joihin niitä oli siirretty.
Nainen sai puhelun Osuuspankin turvakonttorin nimissä ja eri tileiltä vietiin yli 50 000 euroa
9.8. Pohjois-Karjalassa asuva 50-luvulla syntynyt nainen kertoi poliisille saaneensa 7.8. puhelun suomalaisesta puhelinnumerosta ja soittajana ollut mies oli esittäytynyt Osuuspankin turvakonttorin edustajaksi. Mies oli kertonut naiselle tarkastuksesta, jossa oli huomattu, että naisen tililtä oltiin tekemässä yli 7 400 euron tilisiirtoa ja tuo siirto odotti hyväksyntää.
Mies kertoi tarvitsevansa naisen S-Pankin käyttäjätunnukset, jotta hän voisi poistaa odottamassa olleen tilisiirron. Mies oli selvittänyt, että maksu pitää ensin kirjata tilille otoksi, jonka jälkeen sen pystyy palauttamaan tilille. Naisen oli kyseenalaistanut miehen selityksen, jolloin mies oli kertonut, että tämä tilitapahtuma pitää kuitenkin ilmiantaa pankille ja täyttää lomake. Naisen mukaan mies oli ilmeisesti samalla täyttänyt jotain lomaketta.
Tilisiirtoja odotellessa mies oli udellut naiselta, että milloin tämä oli viimeksi maksanut mobiililla ja tiedustellut myös naisen käytössä olevista toisen pankin yritystileistä. Mies oli ilmoittanut, että naisen käytössä olevat kaksi yritystiliä piti myös turvata ja hän oli pyytänyt naiselta molempien tilien käyttäjätunnukset. Nainen oli ensin kieltäytynyt antamasta yritystilien tunnuksia, mutta mies oli esiintynyt naisen mukaan erittäin luotettavasti ja asiantuntevasti, joten nainen oli lopulta luovuttanut miehelle myös yritystilien käyttäjätunnukset. Nuo yritystilit olivat kahden yhdistyksen tilejä, joihin naisella oli käyttöoikeus.
Nainen oli huomannut puhelun aikana, että hänen käytössään olevien yritystilien tunnukset olivat lakanneet toimimasta. Puhelun pitkä kesto oli herättänyt naisessa epäilyksen, mutta mies oli vain rauhoitellut hokien, että: ”Vielä hetki – vielä ei ole valmista”.
Myöhemmin illalla nainen oli viestitellyt toisen yhdistyksen rahastonhoitajalle ja tiedustellut, että mikä oli yhdistyksen tilin saldo. Rahastonhoitaja oli kertonut, että tililtä oli tehty lähes 30 000 euron tilisiirto. Tämä jälkeen selvisi, että myös toisen yhdistyksen tililtä oli tehty luvaton yli 21 000 euron tilisiirto ja lisäksi naisen omalta tililtä oli viety 7 400 euroa. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena sekä törkeän petoksen yrityksenä.
Osuuspankin nimissä soittanut huijari vei pohjoiskarjalalaiselta mieheltä 25 000 euroa ja pohjoissavolaiselta lähes 40 000 euroa
Pohjoiskarjalassa asuva 50-luvulla syntynyt mies ilmoitti 10.8. poliisille, että hänelle oli muutama päivä aiemmin soitettu Osuuspankin nimissä. Soittaja oli kertonut, että miehen nimissä oli yritetty ottaa remonttilainaa. Tämän jälkeen puhelu oli siirtynyt toiselle Osuuspankin toimihenkilöksi esittäytyneelle henkilölle, joka oli ryhtynyt selvittämään asiaa. Noin tunnin kestäneen selvittelyn yhteydessä henkilö oli saanut miehen tilitietoja hänen kolmelta eri tililtä.
Puhelun jälkeen mies oli alkanut epäillä tulleensa huijatuksi ja soittanut pankin sulkupalveluun ja pyytänyt sulkemaan omat tilit. Seuraavana päivänä mies oli mennyt pankkiin selvittelemään tapahtunutta ja tuolloin kävi ilmi, että rikolliset olivat ehtineet viedä hänen tililtään ulkomaan tilisiirtona 25 000 euroa. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena.
Vastaavanlaisella tekotapa oli kyseessä, kun 60-luvulla syntynyt pohjoissavolainen mies ilmoitti 13.8. poliisille luovuttaneensa verkkopankkitunnukset tuntemattomasta numerosta soittaneelle Osuuspankin edustajalle.
Tässä tapauksessa mieshenkilö oli esiintynyt Kaskimaan Osuuspankin edustajana ja kertonut, että miehen nimissä oli haettu lainoja yhteensä noin 110 000 euron edestä.
Soittaja oli kysynyt mieheltä, että oliko hän itse hakenut lainoja. Miehen vastatessa kieltävästi, oli soittaja sanonut, että Norjassa ja Ruotsissa tehdyt lainahakemukset pitää peruuttaa. Puhelinsoiton aikana miehelle oli tullut puhelimeen tekstiviesteillä erilaisia koodeja, jotka soittaja oli kertonut olevan lainojen perumiskoodeja, jotka miehen piti antaa soittajalle. Todellisuudessa nämä olivat varmennekoodeja, joilla huijari ensin vahvisti tilillä olleen päivittäisen turvarajan korottamisen 40 000 euroon ja sen jälkeen vahvisti tilisiirrot miehen tililtä rikollisten tileille. Miehen tililtä oli viety laittomalla tilisiirrolla liki 40 000 euroa. Poliisi tutkii tapausta törkeänä maksuvälinepetoksena.
Naiselta huijattiin sijoituspetoksella tuhansia euroja
14.8. Joensuun poliisipäivystykseen tuli nainen, joka kertoi tulleensa petetyksi sijoitustoiminnassa. Nainen kertoi nähneensä aiemmin kesällä puhelimestaan mainoksen, ilmeisesti jollakin some-alustalla, jossa oli mahdollisuus sijoittaa johonkin projektiin. Nainen oli klikannut mainosta ja jättänyt sen jälkeen avautuvalle sivulle yhteystietonsa.
Myöhemmin naiselle oli soittanut Telegram-sovelluksella Markus-nimellä esiintynyt mies, joka oli puhunut venäjää ja kertonut olevansa Liettuasta. Nainen oli sopinut sijoittamisen aloittamisesta ja oli sijoittanut aluksi 200 euroa. Tämän jälkeen naiseen oli ottanut yhteyttä Artur-niminen mies, joka oli todistellut naiselle, että sijoitus toimii ja miten kryptovaluutat toimivat ja miten sähköinen valuutta toimii.
Artur oli suositellut naista hakemaan 10 000 euron lainaa norjalaisesta Lea-pankista. Artur oli tehnyt kaiken naisen puolesta ja naisen piti vain vahvistaa lainahakemus sähköisesti. Tämän jälkeen naiseen oli oltu yhteydessä Lea-pankista ja nainen sai siirrettyä lainan omalle S-Pankin tilille. Arturin ohjeiden mukaan nainen oli avannut tilin Revolut-pankkiin ja siirtänyt sinne rahaa saamiensa ohjeiden mukaisesti pienissä erissä. Jostain syystä Revolut-pankki oli sulkenut tuon tilin, jonka jälkeen Artur oli avannut naiselle toisen tilin saksalaisesta n26-pankista. Tämän jälkeen naisen oli pitänyt avata kertomansa mukaan tili kryptovaroille sekä crypto.com -transit lompakko, johon hänen rahat lopulta lähtivät. Sitten nainen huomasi, ettei hän pystynyt enää itse avaamaan kryptovaroille avattua lompakkoa.
Nainen kertoi menettäneensä rahaa sijoitukseen kaikkiaan noin 21 000 euroa, jotka olivat peräsin hänen omalta tililtään, Lea-pankin lainasta sekä lainoista hänen kotimaastaan. Artur on lopettanut kaiken yhteydenpidon naiseen, vaikka oli luvannut palauttaa rahoja. Jossain vaiheessa Artur oli palauttanut naiselle 100 euroa. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena.
Pankkivirkailijana esiintynyt henkilö erehdytti pohjoissavolaista miestä tekemään yli 45 000 euron tilisiirrot
Pohjos-Savossa asuva 70-luvulla syntynyt mies ilmoitti poliisille 18.8. saaneensa päivää aiemmin puhelun tuntemattomasta numerosta. Puhelussa oli kuulunut robottimainen ääni, joka kertoi, että miehen nettipankkiin on murtauduttu ja virkailija ottaa kohta yhteyttä mieheen. Hetken päästä miehen puhelimeen oli tullut soitto tuntemattomasta numerosta ja soittaja oli esittäytynyt Osuuspankin työntekijäksi.
Soittaja oli kysynyt, onko miehellä Samsung Galaxy A -puhelin, koska sellaisella oli yritetty tehdä miehen tilille kaappausta. Mies oli kertonut, ettei hänellä ole tuollaista puhelinta, eikä kellään muulla ole käyttöoikeutta hänen pankkitilille. Soittaja oli kertonut, että miehen tilillä on havaittu isoja tilisiirtoja ja jotta rahat saadaan palautettua, on miehen käytävä hyväksymässä Osuuspankin mobiilipankissa olevia vahvistuspyyntöjä. Miehelle oli tullut OP-mobiilissa useita vahvistuspyyntöjä, jotka mies oli vahvistanut puhelimellaan.
Mies oli alkanut epäillä tapahtunutta ja meni katsomaan tilitietojaan, jolloin hän huomasi, että hänen tililtään oli kadonnut lähes 50 000 euroa. Mies oli ilmoittanut soittajalle, että tässä on kyseessä huijaus. Soittaja oli vakuutellut, että ei ole mitään hätää ja mitään huijausta ei ole tapahtumassa. Puhelu oli katkennut, jonka jälkeen mies oli soittanut pankin sulkupalveluun ja sulkenut tilit.
Myöhemmin selvisi, että miehen tileiltä oli viety useina eri tilisiirtoina yhteensä yli 45 000 euroa. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena.
Lisäksi erilaisissa sijoitus- ja kauppapaikkapetoksissa menetettiin isoja summia rahaa. Poliisin tietoon elokuun aikana tuli muun muassa seuraavanlaiset tapaukset:
- Miehen tililtä tehtiin useita luvattomia ja oikeudettomia tilisiirtoja yli 11 000 euron arvosta Tori.fi -huijauksen yhteydessä.
- Mies joutui sijoituspetoksen uhriksi Huron county growth partnership- nimisen tahon toiminnan seurauksena. Mies oli tehnyt tilisiirtoja 14 000 euron edestä italialaiselle tilille sekä ostanut 250 euron arvoisia lahjakortteja 18 kappaletta.
- Mies ilmoitti poliisille, että sijoitti BlocX -sivuston kautta kryptovaluuttaan noin 18000 euroa Boo-deittisovelluksessa tapaamansa naisen suostuttelemana, mutta huomasi tulleensa huijatuksi.
- Nainen oli saanut puhelun Finanssivalvonnan nimissä ja soittaja kertoi naisen tilillä olevan epäilyttävää toimintaa. Puhelun jälkeen naisen tiedoilla oli tilattu Verkkokauppa.com -sivustolta 1199 euron arvoinen Apple I phone 17 pro puhelin ja siirretty naisen tililtä noin 6000 euroa rikollisen pankkitilille.
Vinkkejä verkkohuijauksilta suojautumiseen:
- Älä kiirehdi tehdessäsi päätöksiäsi – huijauksissa pyydetään tai painostetaan usein toimimaan nopeasti.
- Varmista aina, kenen kanssa olet tekemisissä. Jos olet epävarma, soita esimerkiksi pankin verkkosivuilta löytyvään palvelunumeroon.
- Älä luovuta pankkitunnuksiasi kenellekään.
- Älä kirjaudu verkkopalveluihin tai käytä pankkitunnuksia ja korttitietoja linkkien kautta.
- Käytä pankki- ja muita palveluita kirjoittamalla suora verkko-osoite selaimeen tai palveluntarjoajan mobiilisovelluksessa.
- Tarkista aina huolellisesti, mitä olet vahvistamassa esim. tunnistautumispyynnön tunniste.
- Älä hyväksy odottamattomia tunnistautumispyyntöjä mobiilivarmenteesta tai pankkien tunnistautumispalveluista, sillä ne ovat aina huijauksia.
- Aktivoi häirinnänestokoodi mobiilivarmenteeseen estääksesi väärät tunnistautumispyynnöt.
- Älä asenna tuntemattoman henkilön pyynnöstä sovelluksia puhelimeesi tai tietokoneellesi.
- Älä siirrä rahaa tuntemattomille tai ”turvatileille”.
- Älä lähetä lahjakortteja tuntemattomille.
- Ole varovainen sijoituksissa, erityisesti kryptosijoituksissa.
Jos epäilet joutuneesi rikoksen uhriksi, ole heti yhteydessä omaan pankkiisi ja kerro tapahtuneesta. Tee sitten rikosilmoitus poliisille. Mitä nopeammin pankki ja poliisi saavat tapauksesta tiedon, sitä parempi mahdollisuus on estää lisävahingot ja saada huijattuja rahoja takaisin.
