Itä-Suomi. Viikoilla 23 ja 24 huijattiin itäsuomalaisilta yhteensä noin 200 000 euroa, kertoo Itä_ Suomen poliisilaitos.
– Erilaisista huijauksista ja petoksista tehdään poliisille Itä-Suomessa kymmeniä rikosilmoituksia joka viikko, kertoo rikoskomisario Juha Leinonen Itä-Suomen poliisista.
Leinosen mukaan pelkästään kesäkuun aikana on Itä-Suomen poliisille ilmoitettu yli 300 rikosilmoitusta eri asteisista petoksista ja maksuvälinepetoksista. Yleisesti huijauksissa puhutaan muutaman kympin tai muutaman satasen menetyksestä eri markkina-alustoilla, mutta joukossa on myös ikävän paljon tapauksia, joissa huijarit ovat onnistuneet huijaamaan uhreilta huomattavia summia.
Esimerkkejä kahden viimeviikon aikana poliisin tietoon tulleista erilaisista huijauksista Itä-Suomessa
Pohjoissavolainen henkilö oli laittanut vaatteen myyntiin Tori.fi -myyntialustalle ja saanut yhteydenoton vaatteesta kiinnostuneelta henkilöltä. Henkilö halusi ostaa vaatteen ja laittoi myyjälle linkin kaupan hyväksymiseksi. Linkki oli kuitenkin huijauslinkki, jota kautta huijari sai uhrin pankkitunnukset ja ehti viedä uhrin tililtä liki 2 700 euroa. Tapaus on tutkinnassa rikosnimikkeellä maksuvälinepetos.
Pohjoiskarjalaista henkilöä huijattiin lähettämällä Matkahuollon nimissä tekstiviesti, jossa kerrottiin, että henkilöltä olisi jäänyt jokin kuljetusmaksu maksamatta ja naiselle tulevat tuotteet ovat säilytyksessä, kunnes asia on selvitetty. Huijauksen uhri kirjautui linkin kautta pankkitunnuksillaan tekaistuille sivuille ja huomasi hetimiten, että hänen tililtään oli hävinnyt liki 2 500 euroa rahaa. Tapaus on tutkinnassa petoksena.
Samanmoisella Matkahuollon nimissä lähetetyllä sähköpostiviestillä huijattiin eteläsavolaiselta henkilöltä luottokorttitiedot ja ennen kortin kuoletusta oli huijari ehtinyt maksaa uhrin luottokortilla kolmeen eri kertaan yhteensä liki 2 000 euron edestä omia ostojaan.
Törkeänä petoksena tutkitaan edellisen kaltaista huijausta, jossa niin ikään Matkahuollon nimissä tulleen viestin mukana oli linkki, jonne uhri kirjautui pankkitunnuksillaan. Hänen tililtä vietiin varoja 30 000 euroa.
Pohjoissavolainen henkilö huomasi Nettikaravaani -sivustolla olevan myynnissä häntä kiinnostavan matkailuauton. Mies soitti ilmoituksessa olleeseen numeroon, josta vastasi suomenruotsalaisella aksentilla puhunut mies. Mies oli kertonut asuvansa Pietarsaaressa ja myös myytävä matkailuauto oli samalla paikkakunnalla. Puhelimessa oli sovittu autokaupat ja ostaja oli maksanut myyjän tilille kauppahinnan 19 900 euroa. Myyjä oli luvannut laittaa ostajalle tarvittavat varmenteet ja kauppakirjan, mutta sen jälkeen myyjästä ei ole kuulunut mitään ja myytävänä olleen auton omisti todellisuudessa aivan eri henkilö. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena.
Petoksen yrityksenä ja virkavallan anastuksena tutkitaan tapausta, jossa uhri sai tekstiviestin maksamattomasta laskusta. Viestissä oli puhelinnumero, jonne nainen soitti asiaa selvittääkseen. Puheluun vastasi ulosottomiehenä esiintynyt huijari, joka yritti viedä huijauksensa loppuun, mutta nainen oli valpas, eikä suostunut huijarin ehdottamiin toimenpiteisiin.
Omakanta -huijaussivuston kautta asianomistajan tililtä siirrettiin 13 000 euroa ulkomaalaiselle pankkitilille. Tässä tapauksessa uhrin pankki oli reagoinut epäilyttävään rahansiirtoon ja pankki sai palautettua uhrille koko menetetyn summan. Tapaus on tutkinnassa törkeänä maksuvälinepetoksena.
Myös toinen uhri houkuteltiin kirjautumaan Omakanta -huijaussivustolle ja hän menetti 20 000 euroa, niin ikään ulkomaalaiselle tilille. Tätä tapausta tutkitaan myös törkeänä maksuvälinepetoksena.
Yhdessä tapauksessa asianomistaja sai puhelun, jossa soittaja esiintyi Osuuspankin työntekijänä. Uhri luovutti huijarille pankkitunnuksensa ja menetti huijarin kotimaiselle tilille liki 20 000 euroa. Juttua tutkitaan törkeänä maksuvälinepetoksena sekä identiteettivarkautena.
Yksi huijausten uhri sai tekstiviestin Matkahuolloin nimissä, jossa pyydettiin kirjautumaan viestissä olleen linkin kautta. Tämän jälkeen hänelle oli soitettu esiintyen Osuuspankin työntekijänä. Sittemmin uhrin tililtä lähti reilut 9 000 euroa ulkomaalaiselle tilille. Juttu on tutkinnassa rikosnimikkeellä petos.
Yhdessä tapauksessa asianomistajalta huijattiin pankkitunnukset kertomalla puhelussa, että hänen nimissään oli tehty lainahakemus. Huijari oli pyytänyt asian tarkastamiseksi uhrin pankkitunnukset ja niiden antamisen jälkeen uhrin tililtä lähti 6 000 euroa sekä hänen nimissään huijarin ottaman lainan myötä 10 000 euroa eli rahallista vahinkoa tuli 16 000 euroa.
Vastaavalla tekotavalla huijattiin pohjoiskarjalaiselta henkilöltä 45 000 euroa ja tuo tapaus on tutkinnassa törkeänä petoksena.
Ilmeisesti Facebookissa olleeseen kilpailuun osallistumisen yhteydessä asianomistaja oli avannut linkin, jonne kirjautumalla olivat pankkitunnukset joutuneet huijarin käsiin. Tämän jälkeen uhrin tililtä oli hävinnyt reilut 24 000 euroa rahaa, josta pankki onnistui palauttamaan vähän reilut 7 000 euroa. Tapaus on tutkinnassa törkeänä petoksena.
Älä luovuta pankkitunnuksia tai muitakaan pankkitietoja muille!
– Tärkein asia, mitä jokaisen tulee muistaa, on se, ettei kenellekään luovuteta omia verkkopankkitunnuksia tai maksukorttien tietoja. Poliisi, pankit, verottaja tai mitkään muutkaan niin sanotut viralliset tahot eivät kysele asiakkaiden verkkopankkitunnuksia puhelimitse, sähköpostilla, tekstiviesteillä tai keskustelualustoilla, muistuttaa rikoskomisario Juha Leinonen.
Leinonen kehottaa kaikkia juttelemaan näistä huijausten riskeistä läheisten ja eritoten iäkkäämpien ihmisten kanssa. Tärkeintä on muistuttaa, ettei pankkitunnuksia tai -tietoja pidä luovuttaa kenellekään. Lisäksi on syytä keskustella esimerkiksi operaattoreiden tarjoamista mobiilivarmenteista, joita käyttämällä voi tunnistautua monilla verkkoalustoilla pankkitunnusten sijasta.
– Mobiilivarmenteen käyttö on turvallista, koska silloin eri alustoille tunnistautumiseen tai kirjautumiseen ei tarvita pankkitunnuksia eli vaara niiden joutumisesta vääriin käsiin pienenee. Mobiilivarmenteella voi kirjautua tai tunnistautua kaikille muille sivuille paitsi pankkien sivuille. Toisaalta, jos jollakin muulla kuin pankin sivulla ei tarjota kirjautumiseen tai tunnistautumiseen mobiilivarmennevaihtoehtoa, niin silloin voi jo epäillä sivun aitoutta, Leinonen opastaa. Mobiilivarmenteesta voit kysyä lisätietoja omalta teleoperaattorilta.
Leinosen mukaan pankkiasioiden hoitamisessa verkossa suositellaan käytettäväksi mobiiliavainta, joka on käsittääkseni useamman pankin palveluvalikoimassa. Tällöin muun muassa eri palveluihin kirjautumisesta tai tunnistautumisesta tulee puhelimeen tai muuhun telepäätelaitteeseen varmennuskoodi, jonka jälkeen asian voi viedä päätökseen omalla salassa pidettävällä tunnuksella. Mobiiliavaimen käytöstä saat lisätietoja omasta pankistasi.
Jos vahinko tapahtuu ja epäilet luovuttaneesi verkkopankkitunnuksesi huijarille, niin
• Ole välittömästi yhteydessä omaan pankkiisi ja
• Tee asiasta aina rikosilmoitus
– Niin sanottujen toimitusjohtajahuijausten estämiseksi yrityksissä kannattaa myös käydä läpi laskujen maksuprosessit siten, että pystytään mahdollisimman kattavasti varmistumaan maksujen meneminen oikeille tileille. Erityisesti uusien työntekijöiden ja vaikkapa kesätyöntekijöiden kanssa nämä prosessit on syytä käydä perusteellisesti läpi vahinkojen välttämiseksi, Leinonen muistuttaa.
Tosiaankaan en yhtään ihmettele kun Pohjois-Karjalan ihmisiä huijataan, sillä he ovat yksinkertaisesti niin helppoja höynäytettäviksi. Yksinkertaisia on helppo viedä ja sen ovat huomanneet rikollisetkin.