Ruotsi. Huolimatta poliittisista lupauksista, että karkotuksia toteutetaan lisää, tilastot eivät näytä juurikaan muuttuvan. Vuonna 2021 ilmoitettiin yli 10 000 henkilöstä, joilla on  oleskelulupahakemus hylätty ja jotka ovat poliisin etsiminä, kirjoittaa SVT Nyheter 24.1. julkaisemassaan artikkelissa.

– Yhteiskunnassamme on ihmisiä, joita emme tunne ja joita kukaan ei voi hallita, rajapoliisin päällikkö Cajsa Velden sanoo, SVT:lle.

Ruotsin varjoyhteiskunta ja maassa ilman laillisia oikeuksia asuvat laittomat ihmiset ovat toistuva aihe siirtolaiskeskustelussa, joka on jälleen noussut ajankohtaiseksi. Ruotsin maahanmuuttovirasto tai poliisiviranomaiset eivät kuitenkaan osaa vastata, kuinka monta henkilöä todellisuudessa on viranomaisilta kateissa.

– Olen kokenut, että monet Ruotsiin muuttavista liikkuvat myös erittäin nopeasti useiden rajojen yli Euroopan sisällä. On vaikea hallita, kuinka paljon heitä on tai missä he ovat, sanoo osastopäällikkö Cajsa Velden rajapoliisista.

Samaan aikaan Punaisen Ristin maahanmuuttoasiantuntija Alexandra Segenstedt suhtautuu kriittisesti tähän keskusteluun.

– Keskustelu yksinkertaistuu usein hyvin monimutkaisessa asiassa. Tiedämme, että Ruotsissa asuu ihmisiä, joilla ei ole laillista oikeutta jäädä tänne, mutta siihen on uskomattoman monta syytä, hän sanoo.

Vuonna 2021 Ruotsin maahanmuuttovirasto luovutti poliisille runsaat 18 000 tapausta henkilöistä, joiden oleskelulupahakemus hylättiin, mutta joissa viranomainen on arvioinut, että karkotuksen toteuttaminen vaatii poliisin ponnisteluja.

Näistä hieman yli 10 000 ihmistä on kadonnut ja poliisin etsimiä. Kukaan ei tiedä kuinka paljon heitä on Ruotsissa tai lähtenyt muualle omille teilleen.

Cajsa Velden pitää ongelmana pidätyspaikkojen puutetta ja uskoo, että enemmän pidätyspaikkoja antaisi rajapoliisille paremmat olosuhteet.

– Jotta voisimme pitää ihmiset vangittuna, kunnes saamme suoritettua karkotuksen, hän sanoo.

Niin sanottujen dokumentoimattomien lähellä toimivan Punaisen Ristin mukaan syitä siihen, miksi he joskus päättävät häipyä, on enemmän. Kyse voi lähinnä olla pelosta oman ja perheen turvallisuuden ja hengen puolesta.

– En usko, että kukaan valitsisi elää paperittomana, jos olisi parempia vaihtoehtoja. Tilanne, josta he tulivat ja päättivät lähteä kotimaastaan, on edelleen sama ja siksi he tekevät joskus toisenlaisen arvion kuin Ruotsin viranomaiset, sanoo maahanmuuttoasiantuntija Alexandra Segenstedt.

Hän uskoo, että on tärkeää tukea yksilöitä prosessin aikana ja saada heidät tuntemaan olonsa turvalliseksi kotimaahansa paluun jälkeen.

Kuva: SVT Nyheter.

Aiheeseen liittyen