Poliisi. Jos kaasujalka on liian herkässä liikenteessä, voi siitä koitua mittavia seurauksia. Ylinopeudet aiheuttavat vakavia vaaratilanteita sekä muille tienkäyttäjille että kuljettajalle itselleen. Seurauksena voi olla muun muassa ajokielto, muistuttaa Sisä-Suomen poliisilaitos.
Ajokiellon tarkoituksena on estää kuljettajan osallistuminen liikenteeseen esimerkiksi silloin, jos hän on syyllistynyt liikennerikokseen tai -rikkomuksin tai rikkonut ajokorttiin liittyvää velvoitetta. Ajokiellon kestoon vaikuttavat muun muassa ajokieltorikoksen vakavuus sekä aiemmat ajokieltorikokset.
Varoitus tai ehdollinen ajokielto vain hyvin harvoissa tapauksissa
Vakavaa piittaamattomuutta osoittavassa liikenneturvallisuuden vaarantamisessa ajokiellon vaihtoehtona on varoitus, ja törkeässä liikenneturvallisuuden vaarantamisessa ajokiellon vaihtoehto on ehdollinen ajokielto. Varoituksia ja ehdollista ajokieltoa määrätään kuitenkin hyvin harvoin. Pääsääntöisesti ajokieltorikoksesta määrätään ajokielto. Ajokielto määrätään myös sellaisille henkilöille, ketkä tarvitsevat ajo-oikeutta ammattinsa vuoksi.
– Yleinen harhaluulo on, että ajokielto voidaan jättää määräämättä, jos ajo-oikeus on ammatin harjoittamisen tai jonkin muun pakollisen liikkumisen vuoksi välttämätön. Tämä ei pidä paikkaansa, kertoo komisario Terho Korhonen.
Kuljettajalle määrätään varoitus ajokiellon sijasta vakavaa piittaamattomuutta osoittavassa liikenneturvallisuuden vaarantamisessa vain erityisen painavien syiden takia. Lain esitöissä (HE 212/2010 vp, s. 73–74) on tarkennettu, mitkä syyt voivat olla tällaisia. Ajo-oikeuden säilyttämisen tarve voi perustua esimerkiksi vammaisen kulkemiseen tai kuljettamiseen tai säännöllisessä sairauden hoidossa kuten dialyysihoidossa käymiseen, jos muuta kuljetusta ei voida kohtuudella järjestää. Varoituksen käyttämiselle ei ole peruste pelkästään se, että henkilö tarvitsisi ajo-oikeutta ammattinsa harjoittamiseen.
Lisäksi varoituksen käyttöön vaikuttaa teon vaarallisuuden arviointi. Varoitusta ei voida käyttää, jos teolla on aiheutettu vaaraa muille tienkäyttäjille.
– Vaaran aiheuttamista arvioitaessa tulee ottaa huomioon esimerkiksi tietyyppi, keliolosuhteet, liikenteen määrä ja onko kyydissä ollut muita matkustajia, Korhonen kertoo.
Törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ehdollinen ajokielto määrätään harvoin. Se voidaan määrätä vain, jos nämä kaikki kolme ehtoa toteutuvat yhtä aikaa: 1) yleinen etu ei muuta vaadi ja 2) teolla ei ole aiheutettu vaaraa muiden turvallisuudelle ja 3) ajo-oikeus on ammatin takia välttämätön tai siihen on muu erityisen painava syy. Korkeat ylinopeudet, etenkin taajama-alueella sekä toistuva syyllistyminen ajokieltorikokseen estävät käytännössä ehdollisen ajokiellon määräämisen.
Uusijat saavat ankaramman kohtelun, ja alaikäisille ajokielto määrätään kuten täysi-ikäisillekin
Uusijoiden ajokiellot ovat huomattavasti pitempiä kuin ensikertalaisten. Uusijoita ovat henkilöt, jotka ovat tekoa edeltävän 5 vuoden aikana syyllistyneet ajokieltorikokseen. Ajokieltoon määräämistä ja kiellon kestoa koskevan lainmuutoksen yhteydessä eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta katsoi (LiVM 19/2004 vp), että kuljettajan toistuvaa säännöistä piittaamattomuutta osoittavissa tilanteissa ajokiellon vaikutuksiin vetoamisen ei tule lyhentää ajokiellon pituutta.
Myös alaikäisille ajokielto määrätään samaan tapaan kuin täysi-ikäisille. Kaikkia kuljettajia kohdellaan yhdenmukaisesti ajokieltoa määrättäessä, koska sääntöjen rikkomisesta aiheutuva vaara liikenneturvallisuudelle on kaikissa tapauksissa sama. Tekijän ikä ei vaikuta teon vaarallisuuteen.
Törmäysnopeudella on suora vaikutus loukkaantumisriskiin
Ajamalla nopeusrajoitusten mukaisesti säästyt monilta vahingoilta ja ongelmilta. Ajokielto voi olla arkea hankaloittava seuraus ylinopeuden ajamisesta, mutta seuraukset voivat olla vielä paljon pahempiakin. Ylinopeudet aiheuttavat vakavia vaaratilanteita liikenteessä.
Toisinaan saattaa unohtua, kuinka vaarallista ylinopeus on varsinkin taajamissa. Niissä on usein taajaman perusnopeusrajoitusta alhaisempi rajoitus eli 30 km/h. Alhaiselle nopeusrajoitukselle on syynsä, sillä taajamissa liikkuu paljon esimerkiksi jalankulkijoita ja pyöräilijöitä.
Jalankulkijan ja auton törmäyksissä törmäysnopeudella on merkittävä vaikutus seurauksiin, koska sillä on suora vaikutus jalankulkijan tai pyöräilijän loukkaantumisriskiin.
– Jos törmäysnopeus on noin 30 km/h, kuolemanriski on noin muutaman prosentin luokkaa. Jos törmäysnopeus on puolestaan esimerkiksi noin 90 km/h, kuolemanriski kasvaa erittäin huomattavasti. Tässä tapauksessa kuolema on lähes varmaa tai ainakin törmäyksestä aiheutuneet vammat ovat erittäin vakavia. Jo törmäysnopeudella 60 km/h todennäköisuus kuolemaan on suurempi kuin hengissä säilyminen, toteaa Korhonen.
