Itä-Suomi. Kuluvana vuonna ikäihmisten huijausten määrä on voimakkaasti kasvanut Itä-Suomessa. Tässä tapauksessa ikäihmisisiksi katsotaan yli 60-vuotiaat. Viime vuonna ikääntyneisiin kohdistuneita eri asteisia petoksia kirjattiin koko vuonna yhteensä 388 tapausta. Tänä vuonna ilmoituksia on kirjattu jo tähän mennessä peräti 467. Kaiken kaikkiaan petosrikosten lukumäärä on ollut valitettavan nousujohteista viimeisten viiden vuoden ajan.

Poliisi ja muut viranomaiset ovat tiedottaneet erilaisista huijaustavoista aktiivisesti viime vuosina. Huijaukset ovat maailmanlaajuisia ilmiöitä, ja poliisin on vaikea vaikuttaa niihin muuten kuin valistuksella – huijattuja rahoja ei yleensä saada takaisin, joten paras keino välttyä vahingoilta on suojautua ennalta ja varautua huijausyrityksiin. Poliisi ei aina tavoita viesteillään ikäihmisiä suoraan, joten läheiset ja muut iäkkäiden kanssa aikaa viettävät henkilöt ovat tärkeitä valistajia ja varoittajia.

Miten läheinen voi estää huijauksia ennalta?

Kun keskustelet iäkkään henkilön kanssa tai vierailet hänen luonaan, ole tarkkana. Kuuntele, mitä hän kertoo arjestaan. Saatat huomata asioita, jotka viittaavat huijauksiin. Onko hänen tililtään tehty outoja nostoja? Saako hän puheluita tuntemattomilta ihmisiltä, tai postitse avunpyyntö- tai rahankeräyskirjeitä? Lähetetäänkö hänelle teksti- tai sähköpostiviestejä, joissa on avattavia linkkejä?

Maailma toimii valtaosin digitaalisesti, joten myös ikäihmisen olisi hyvä osata digitaalisia taitoja. Tässä lähipiiri voi olla suureksi avuksi ja opastaa tietokoneen ja älypuhelimen käyttöä. Läheinen voi auttaa esimerkiksi estämällä ponnahdusikkunat ja sellaiset numerot ja sähköpostiosoitteet, joista huijausviestejä tulee. Opastaa voi myös siitä, miten pankkitunnuksia käytetään turvallisesti, miten tunnistaa automaattisesti avautuvia mainoksia, ja viestien mukana tulevien linkkien ja liitteiden avaamisesta tai avaamatta jättämisestä.

Tarkoitus ei ole pelotella, vaan kannustaa kriittiseen ajatteluun ja varovaisuuteen verkossa. Perussääntönä on tärkeää muistuttaa, ettei poliisi, pankki tai mikään muukaan viranomainen koskaan kysy puhelimessa tai sähköpostilla pankkitunnuksia.

Huijari voi tulla myös kotiovelle

Huijari voi pyrkiä ikäihmisen kotiin esittäytymällä esimerkiksi poliisina, vesimittarin lukijana, huoltomiehenä, kotisairaanhoitajana, koronasiivoojana, tai pyytämällä vaikka päästä käymään WC:ssä. Tarkoitus on aina sama: päästä jollakin verukkeella sisälle asuntoon ja anastaa sieltä käteistä rahaa, koruja tai lääkkeitä. Huijari voi myös periä tekemästään tarkastuskäynnistä maksua maksupäätteellä. Luonnollisesti myös asukkaan pankkitunnukset tai pankkikortti tunnuslukuineen kiinnittävät varkaan mielenkiinnon.

Poliisi kehottaa kaikkia ja erityisesti iäkkäämpiä harkitsemaan tarkoin, kenet asuntoonsa päästää. Pääsääntönä on, että kaikkiin asuntoon pyrkijöihin kannattaa suhtautua varauksella, ellei tulija ole tuttu tai vierailu ole muuten etukäteen sovittu. Pankit, poliisi, tai muutkaan viranomaiset eivät tule kotiovelle kyselemään henkilö- tai pankkitunnuksia. Jos joku näin tekee, soita heti hätäkeskukseen numeroon 112.

Sähköpostit ja tekstiviestit ovat yleinen huijauskeino

Itä-Suomessakin esiintyvät erilaiset verkossa tapahtuvat niin sanotut rakkaushuijaukset yleistyvät edelleen. Huijari muodostaa yhteyden uhriinsa yleensä sosiaalisessa mediassa tai sähköpostiviestittelyllä. Rikollinen voi esittäytyä sotilaaksi, lääkäriksi tai ulkomailla työskenteleväksi henkilöksi, ja alkaa nopeasti pyytää jollakin verukkeella rahaa. Syynä rahan pyytämiselle voi olla esimerkiksi tapaaminen tai jokin ongelmatilanne tai jopa hengenhätä, johon hän väittää joutuneensa.

Myös sähköpostilla tehdyt pankki- ja maksutietojen kalasteluyritykset ovat yleistyneet. Sähköpostit ovat todella aidon näköisiä ja usein ne ovat kirjoitettu viranomaisen, pankin tai ohjelmistovalmistajan nimissä. Yhtä lailla niissäkin on taustalla taloudellisen hyödyn tavoittelu. Sähköpostin mukana voi tulla linkki tai liitetiedosto, jota uhrin toivotaan klikkaavan.

Jos sähköpostin vastaanottaja avaa linkin, siellä saatetaan pyytää kirjautumaan johonkin palveluun pankkitunnuksilla, jolloin huijari saa tunnukset käyttöönsä. Liitetiedoston mukana taas saattaa olla jokin haittaohjelma, joka asentuu laitteelle, kun liitetiedosto avataan. Älylaitteelle asentunut haittaohjelma lähettää huijarille tietoja esimerkiksi uhrin laitteella käytetyistä pankkiyhteyksistä, ja saattaa myös lukita käyttäjän laitteen.

Jos saat viestin viranomaiselta, pankilta tai ohjelmistovalmistajalta, älä avaa linkkejä tai liitetiedostoja. Sen sijaan ole yhteydessä siihen viranomaiseen, pankkiin tai ohjelmistovalmistajaan, jonka nimissä viesti on lähetty ja varmista, ovatko he oikeasti lähettäneet viestin. Etsi yhteystiedot aina toimijan omilta internetsivuilta.

Ilmoita pienistäkin huijausyrityksistä poliisille

Jos olet joutunut huijauksen kohteeksi tai epäilet sitä, niin soita huijauksen jälkeen heti hätäkeskukseen. Hyvässä lykyssä rahojesi siirtyminen huijarin tilille ehditään estää. Jos huomaat huijauksen vasta myöhemmin, tee rikosilmoitus lähimmällä poliisiasemalla tai verkossa osoitteessa www.poliisi.fi.

Aiheeseen liittyen