Lokakuussa poliisin tietoon tuli yli 200 tietoverkkorikosta Itä-Suomessa

Itä-Suomi. Lokakuun aikana poliisin tietoon tuli Itä-Suomessa 340 epäiltyä petosta tai maksuvälinepetosta ja näistä tietoverkkoa hyväksikäyttäen oli tehty 205 tapausta, kertoo Itä-Suomen poliisilaitos.

Törkeistä petoksista tai törkeistä maksuvälinepetoksista kirjattiin Itä-Suomessa lokakuussa yhteensä 14 rikosilmoitusta. Näistä tietoverkkoa hyväksikäyttäen oli tehty yhdeksän tapausta. Erilaiset tietojenkalastelut ja kryptovarahuijaukset ovat olleet selkeästi esillä ja rikolliset onnistuivat edelleen huijaamaan uhreilta suuriakin rahasummia.

Itä-Suomen poliisin tietoon on tullut paljon EasyParkin nimissä tehtyjä huijauksia, ja tekotapoina näissä ovat tyypillisesti olleet väärennetyt QR-koodit, tekstiviestit ja sähköpostit.

EasyPark-sovelluksen nimissä lähetetyssä huijausviesteissä väitetään, että vastaanottajalla olisi maksamaton pysäköintimaksu, ja vaaditaan sen maksamista. Jos maksua ei suoriteta määräaikaan mennessä, viesteissä on myös uhattu, että ”toimitamme henkilötietosi asianomaisille viranomaisille käyttöehtojemme ja asiaankuuluvien Suomen lainvalvontamääräysten mukaisesti jatkotoimenpiteitä varten”. Viesteissä on usein mainittu, että maksamattoman pysäköintilaskun lisäksi veloitetaan usean sadan euron lisämaksu.

  • Mikäli saat tällaisen viestin, älä avaa linkkiä tai maksa vaadittuja maksuja, vaan poista viesti heti.

Esimerkiksi 8.11. Pohjois-Karjalassa asuva nainen ilmoitti poliisille saaneensa puhelimeensa tekstiviestin EasyParkin nimissä ja viestissä väitettiin, että nainen oli jättänyt pysäköintimaksun maksamatta. Viestissä oli myös uhattu jälkitoimenpiteillä, jos maksua ei edelleenkään suorita. Nainen kertoi, että hän ei edes omista autoa, eikä hänellä ole minkäänlaista autoa käytössään.

Microsoft365 -huijauksia liikkeellä

– Viime aikoina on poliisin tietoon tullut enenevässä määrin Microsoft365 -tietojenkalastelutapauksia ja -huijauksia. Poliisi kehottaa olemaan tarkkana varsinkin sähköpostiviesteissä olevien linkkien ja liitetiedostojen avaamisessa, kertoo rikoskomisario Juha Leinonen Itä-Suomen poliisista.

Leinonen kertoo, että rikollisten lähettämät kalasteluviestit tulevat useimmiten jo aiemmin kaapatuilta sähköpostitileiltä. Näissä viesteissä on mukana esimerkiksi tekaistu lasku jostain palvelusta tai muu pikaista reagointia vaativa viesti. Viestissä on mukana linkki tai liitetiedosto ja viesti voi vaikuttaa tulleen suojattuna. Suojauksen voi avata viestin mukana olevasta painikkeesta tai linkistä, jonka jälkeen viestin avaajaa pyydetään tunnistautumaan M365 – tai Googlen tunnuksella.

Syöttämällä oman tilin tunnuksen ja salasanan, ne joutuvat rikollisten haltuun ja sen jälkeen rikolliset voivat käyttää hyväkseen haltuun saamaansa tiliä monin eri tavoin. Kaapatun tilin omistajan nimissä voidaan lähettää edelleen uusia tietojenkalasteluviestejä uusien tilien kaappaustarkoituksessa tai lähettää tekaistuja laskuja tai muita huijausviestejä kenelle tahansa.

Leinosen mukaan tällaisia viestejä on tullut myös poliisin sähköposteihin ja esimerkiksi yksi tällainen M365 tietojenkalasteluketju lähti avautumaan, kun Itä-Suomen poliisi epäili saamansa viestin alkuperää. Viesti tuli eräältä johtavassa asemassa olevalta henkilöltä itäsuomalaisesta kunnasta. Viestin alkuperää selvitettäessä kävi ilmi, että kyseisen henkilön M365 tili oli kaapattu juuri edellä kerrotulla tavalla.

Huijarit vetoavat usein kiireeseen, joten jokaisen meistä on tärkeää aina pysähtyä, perehtyä ja harkita ennen päätösten tekemistä. Tilisiirtoja ei tule tehdä tai hyväksyä epävarmoissa tilanteissa, eikä omia verkkopankkitunnuksia, maksukortin tietoja tai mitään muuta arkaluonteista tietoa pidä koskaan luovuttaa kenellekään ulkopuoliselle. Poliisi, pankit tai muut lailliset toimijat eivät pyydä tällaisia tietoja tai painosta tekemään tilisiirtoja puhelimitse, tekstiviestillä, sähköpostilla, viestisovelluksissa tai millään muullakaan tavalla.

– Jos epäilet joutuneesi rikoksen uhriksi, ole heti yhteydessä omaan pankkiisi ja kerro tapahtuneesta. Tee sitten rikosilmoitus poliisille. Mitä nopeammin pankki ja poliisi saavat tapauksesta tiedon, sitä parempi mahdollisuus on estää lisävahingot ja saada huijattuja rahoja takaisin, muistuttaa Leinonen.

Esimerkkitapauksia poliisin tietoon tulleista tapauksista lokakuulta 2026

Pate Mustajärvenä esiintynyt henkilö huijasi naiselta tuhansia euroja

Etelä-Savossa asuva nainen ilmoitti 5.10. poliisille, että Pate Mustajärvenä esiintynyt henkilö oli huijannut hänen 60-luvulla syntyneeltä äidiltään mahdollisesti kymmeniä tuhansia euroja. Mustajärven kuoltua huijari oli esiintynyt hänen tyttärenään Jenni Mustajärvenä ja saanut ilmoittajan äidin uskomaan, että Pate on yhä elossa. Sen jälkeen huijari oli esiintynyt jälleen Patena.

Tytär kertoi, että hänen äitinsä on lähettänyt huijarille Applen tai Steamin lahjakortteja. Äiti oli alkanut tämän huijauksen vuoksi velkaantua ja lapset ovat hoitaneet äidin velkoja. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena ja selvittää tarkemmin tapahtumien kulkua.

Koillissavolainen mies menetti kryptovaluuttoihin satoja tuhansia euroja

50-luvulla syntynyt Koillis-Savossa asuva mies ilmoitti 8.10. poliisille, että häntä oli huijattu Crypto-Oncahin palvelussa ja hän oli kertomansa mukaan menettänyt reilun vuoden ajan kestäneessä huijauksessa lähes 800 000 euroa.

Mies kertoi, että hänellä oli ollut aiemmin tili Crypto.com -palvelussa ja hän oli siellä nähnyt linkin, josta sai ladattua Crypto-Oncahin palvelun puhelimeen. Mies oli siirtänyt pankkitililtään varoja tälle Crypto-Oncahin tilille. Sivusto oli aluksi toiminut moitteettomasti ja hän oli saanut siirrettyä voitot päivittäin omalle tilille vielä kesällä 2025.

Elokuun alusta 2025 alkaen siirrot voitoista eivät olleet enää onnistuneet, vaan häntä oli pyydetty ottamaan yhteyttä asiakaspalveluun. Asiakaspalvelusta oli kerrottu, että mies oli voittanut 145 000 USD palkinnon ja sen saamisen ehtona oli, että miehen piti tallettaa vastaava summa Crypto-Oncahin tililleen. Talletuksen jälkeen palkintorahat luvattiin vapauttaa. Näitä talletuspyyntöjä oli tullut yhteensä 12 kappaletta ja niissä kaikissa oli luvattu vapauttaa hänen tilillään olevat varat. Mies oli kertomansa mukaan siirtänyt Crypto.com ja BingX:n välityksellä kryptotililleen reilut 780 000 euroa ja nuo rahat sekä voitot ovat nyt tilillä jumissa. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena.

Toisessa sijoitushuijauksessa pohjoissavolainen 50-luvulla syntynyt mies menetti noin 58 000 euroa vastattuaan sähköpostiin, joka oli tullut hänelle entuudestaan tuntemattomalta henkilöltä. Tämän jälkeen mies oli viestitellyt sijoituksiin liittyen WhatsApp-sovelluksessa ja sijoittanut huijauksiin yhteensä noin 58 000 euroa. Poliisi tutkii tätä tapausta törkeänä maksuvälinepetoksena ja selvittää tarkemmin tapahtumien kulkua.

Kolmannessa sijoitushuijaustapauksessa pohjoissavolainen 70-luvulla syntynyt nainen kertoi tulleensa huijatuksi kryptovaluuttasijoituksessa. Nainen oli erehdytetty ottamaan yhteensä 40 000 euroa lainaa kolmesta eri pankista ja sijoittamaan ne kryptovaluuttaan. Lainojen lisäksi nainen oli sijoittanut myös omia säästöjään kryptovaluuttaan rikastumisen toivossa. Naisen sijoitusasioita oli hoitanut Mary Jo Wood -nimellä esiintynyt henkilö viime keväästä asti ja yhteydenpito oli kestänyt viime juhannukseen asti. Juhannuksen jälkeen nainen ei ollut saanut häneen enää yhteyttä ja silloin hän oli alkanut epäillä huijausta.

Tämän jälkeen naiselle oli tullut vielä sähköpostia syyskuussa, jossa oli kerrottu varojen siirrosta naisen tilille verojen maksun jälkeen. Naiselle oli soittanut Miia-niminen henkilö, joka oli kertonut palauttavansa naisen kryptovarat naisen omalle tilille verojen maksun jälkeen. Any Desk-ohjelman avulla tämä ”Miia” oli vienyt naisen omalta tililtä 2 000 euroa ja naisen tyttärien tileiltä 1 000 euroa molemmilta, eikä naisen sijoittamia rahoja ole senkään jälkeen kuulunut takaisin. Nainen teki asiasta rikosilmoituksen 19.10. ja poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena.

Eteläsavolaisen miehen tiedoilla oli nostettu 18 000 euron laina

Etelä-Savossa asuvan 60-luvulla syntynyt mies ilmoitti 12.10. poliisille, että hänen tietämättään hänen tiedoilla oli nostettu 18 000 euron laina Bondora pankista. Mies oli huomannut lainan käydessään verottajan sivuilla ja huomattuaan, että Bondora pankki oli tarkastanut hänen luottotiedot lainaa varten.

Mies kertoi, että hänen tiedoillaan oli yritetty hakea lainaa myös kahdesta muusta paikasta, mutta nämä hakemukset olivat jääneet kesken. Mies ei ollut saanut mitään viestejä tai puheluita, joissa hänen tietojaan olisi joutunut rikollisille. Poliisi selvittää tapahtumien kulua sekä tutkii juttua törkeänä petoksena ja identiteettivarkautena.

Pankkivirkailijana soittanut huijasi naiselta noin 20 000 euroa

Pohjoissavolainen 40-luvulla syntynyt nainen ilmoitti 20.10. poliisille, että kahdelta hänen pankkitililtään oli oikeudettomasti tehty yhteensä noin 20 000 euron tilisiirrot. Nainen kertoi saaneensa muutama päivä aiemmin puhelun, jonka soittaja oli esiintynyt pankkivirkailijana. Soittaja oli kysynyt, että oliko nainen tekemässä tilisiirtoja jonnekin ja nainen oli ollut tietämätön mistään tilisiirroista. Soittaja oli kertonut, että jonkinlainen tilisiirto olisi ollut menossa ja, että hän voi estää rahojen siirron.

Nainen kertoi, että hän ei ollut antanut soittajalle käyttäjätunnuksiaan, mutta hän oli vahvistanut puhelimellaan useamman tilitapahtuman mobiilivarmenteella. Nainen oli luullut vahvistavansa soittajan kertomia maksujen perumisia, mutta todellisuudessa hänen ja hänen puolisonsa tileiltä oli viety laittomasti yli 20 000 euroa. Poliisi tutkii tapausta törkeänä maksuvälinepetoksena.

Pankin sulkupalvelun työntekijänä soittanut huijasi naiselta lähes 12 000 euroa

Pohjois-Savossa asuva 40-luvulla syntynyt nainen ilmoitti 29.10. poliisille, että hän oli saanut puhelun edellisenä iltana ja soittaja oli kertonut olevansa Helsingistä, pankin sulkupalvelusta. Soittaja oli kysynyt, että onko nainen tekemässä ostoja ulkomailta, koska hänen pankkitililtä oli siirtymässä varoja ulkomaalaisille pankkitileille.

Tilisiirojen estämiseksi naisen piti kirjautua pankin mobiilipalveluun ja avaamaan se vahvalla tunnistautumisella. Tämän jälkeen oli tullut kuusi viestiä puhelimeen, jotka piti hyväksyä pankin mobiilivarmenteella, jolloin varojen piti siirtyä takaisin naisen tilille. Nainen oli epäillyt kyseessä olevan huijaus, mutta soittaja oli vakuutellut, että kyseessä on hänen varojen palauttaminen tilille. Myöhemmin illalla nainen oli huomannut, että hänen pankkitililtään oli tehty kuusi oikeudetonta tilisiirtoa yhteensä lähes 12 000 euron edestä. Poliisi tutkiin tapausta törkeänä maksuvälinepetoksena.

Vinkkejä verkkohuijauksilta suojautumiseen:

  • Älä kiirehdi tehdessäsi päätöksiäsi – huijauksissa pyydetään tai painostetaan usein toimimaan nopeasti.
  • Varmista aina, kenen kanssa olet tekemisissä. Jos olet epävarma, soita esimerkiksi pankin verkkosivuilta löytyvään palvelunumeroon.
  • Älä luovuta pankkitunnuksiasi kenellekään.
  • Älä kirjaudu verkkopalveluihin tai käytä pankkitunnuksia ja korttitietoja linkkien kautta.
  • Käytä pankki- ja muita palveluita kirjoittamalla suora verkko-osoite selaimeen tai palveluntarjoajan mobiilisovelluksessa.
  • Tarkista aina huolellisesti, mitä olet vahvistamassa esim. tunnistautumispyynnön tunniste.
  • Älä hyväksy odottamattomia tunnistautumispyyntöjä mobiilivarmenteesta tai pankkien tunnistautumispalveluista, sillä ne ovat aina huijauksia.
  • Aktivoi häirinnänestokoodi mobiilivarmenteeseen estääksesi väärät tunnistautumispyynnöt.
  • Älä asenna tuntemattoman henkilön pyynnöstä sovelluksia puhelimeesi tai tietokoneellesi.
  • Älä siirrä rahaa tuntemattomille tai ”turvatileille”.
  • Älä lähetä lahjakortteja tuntemattomille.
  • Ole varovainen sijoituksissa, erityisesti kryptosijoituksissa.
SAMANKALTAISET UUTISET

LUETUIMMAT 24h

Kommentoidut

UUSIMMAT