Itä-Suomi. Poliisin tietoon tulee edelleen tapauksia, joissa rikolliset ovat huijanneet uhreilta suuria summia rahaa. Usein näihin huijauksiin liittyy turvatilit, joita ei oikeasti ole olemassa tai uhrille väitetään, että hänen pankkitiliä koskien on tehty lainahakemuksia ja niiden perumiseksi täytyy luovuttaa verkkopankkitunnukset, tiedottaa Itä-Suomen poliisilaitos.
Yksi yleisimmistä viime aikoina esille tulleista huijaustavoista kulminoituu siihen, että uhriin otettaan yhteyttä esiintyen pankin edustajana ja kerrotaan hänen pankissa olevien varojen olevan vaarassa. Tilillä olevien rahojen pelastamiseksi ne pitää siirtää turvaan turvatilille tai uudelle perustettavalle tilille tai tililtä haetut lainahakemukset pitää perua antamalla verkkopankkitunnukset.
Tällaisia turvatilejä ei ole eli kyseessä on rikollisten huijaus. Jos saat puhelun tai viestin, jossa rahojasi pyydetään siirtämään turvatilille, sulje puhelu tai hävitä viesti.
Myös poliisin nimissä lähetettyjä huijausviestejä voi edelleen olla liikkeellä ja ne tunnistaa usein siitä, että niissä on mukana linkki. Poliisin lähettämissä viesteissä ei ole linkkejä, eikä poliisi tai pankit kysy koskaan kenenkään pankkitunnuksia viesteissä tai puheluissa.
Rikolliset huijasivat rahaa luvaten suuria voittoja
Elokuun alussa poliisille ilmoitettiin tapauksesta, jossa 40-luvulla syntynyt lapinlahtelainen mies oli saanut Facebookin Messeger – sekä Whatsapp -sovelluksissa yhteydenottoja usealta eri henkilöltä. Osa henkilöistä oli miehelle entuudesta tuttuja. Myöhemmin kävi ilmi, että näiden entuudestaan tuttujen henkilöiden profiilit olivat tekaistuja, eivätkä ne kuuluneet oikeasti kyseisille henkilöille.
Näissä viesteissä oli luvattu miehelle voittorahaa ensin 250 000 euroa ja myöhemmin 350 000 euroa. Rahojen saamiseksi miehen piti lähettää näille viestien kirjoittajille pienempiä summia rahaa, jotta he saisivat kotiutettua voittorahat ensin itselleen ja sitten lapinlahtelaiselle miehelle.
Mies oli lähettänyt näille viestittelijöille omalta pankkitililtään yhteensä noin 13 000 euron edestä rahaa siinä toivossa, että olisi myöhemmin saanut luvatut voittorahat, joita ei kuitenkaan kuulunut. Tapausta tutkitaan rikosnimikkeellä petos.
8.8. poliisille ilmoitettiin huijauksesta, jossa 50-luvulla syntyneelle rääkkyläläiselle miehelle oli luvattu 131 000 euron lahjoitus. Lahjoituksen saadakseen miehen piti maksaa 28 690 euroa veroja tuosta summasta, jotta tilillä olevat rahat olisi saatu vapautettua. Mies ehti maksaa huijareille lähes 19 000 euroa, kunnes hän alkoi epäillä tulleensa huijatuksi. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena.
Pohjoissavolaiset nainen ja mies menettivät molemmat kryptovaluuttahuijauksessa yli 60 000 euroa
Niin ikään elokuun alussa poliisille ilmoitettiin tapauksesta, jossa sisäsavolainen 60-luvulla syntynyt nainen oli menettänyt kryptovaluuttahuijauksessa yli 60 000 euroa. Alkuun nainen oli sijoittanut mainosten houkuttamana kryptovaluuttatilille vain pienen summan, mutta koska tili näytti tuottavan hyvin, hän päätti laittaa sinne isomman summan. Sitten kävi ilmi, ettei voittoja saanutkaan nostettua itselleen, ellei maksaisi lisää vakuuksia. Rikolliset neuvoivat naista sijoituksissa koko ajan Whatsapp -sovelluksen kautta. Tapausta tutkitaan rikosnimikkeellä törkeä petos.
Kuopiolaista niin ikään 60-luvulla syntynyttä miestä oli lähestytty puhelimitse Singaporesta ja neuvottu sijoittamaan australialaiselle/eteläkorealaiselle kryptovaluutta-alustalle. Mies oli sijoittanut alkuun pienempiä summia, jotka olivat tuottaneet voittoa ja hän oli saanut myös kotiutettua voitot omalle pankkitililleen. Myöhemmin rahasummat kasvoivat ja yhteensä mies oli laittanut kryptotililleen yli 60 000 euroa. Siinä vaiheessa, kun hän olisi halunnut kotiuttaa rahoja häneltä oli vaadittu ID-tunnistautumista sekä yli 30 000 euron talletusta ja myöhemmin 27 prosentin veroa maksettavasta summasta. Myös tätä tapausta tutkitaan törkeänä petoksena.
Pankin nimissä esiintyen rikolliset huijasivat suuria summia
6.8. joensuulaiselle 50-luvulla syntyneelle miehelle soitettiin pankin nimissä ja kerrottiin, että jonkun nimissä oli tullut lainahakemuksia ja hyväksyisikö mies nämä hakemukset. Sitten kerrottiin, että näitä lainahakemuksia olisi useita ja mies oli kertonut, ettei hän ole niitä tehnyt. Tämän jälkeen kaikki lainahakemukset piti kumota verkkopankkitunnuksilla. Tässä yhteydessä miehen tileiltä oli viety yhteensä lähes 15 000 euroa. Asiaa tutkitaan petoksena.
Samana päivänä juukalainen nainen erehdytettiin luovuttamaan verkkopankkitunnukset puhelussa, jossa väitettiin, että hänen tililtään oli lähtenyt rahaa luvattomasti. Soittaja oli pyytänyt naiselta verkkopankkitunnukset ja kysellyt, missä pankissa hänen tilinsä oli. Tämän jälkeen soittaja oli kieltänyt naista avaamasta tietokonettaan seuraavan 48 tunnin aikana. Pari päivää myöhemmin selvisi, että naisen ja hänen puolison tileiltä oli viety rahaa yhteensä noin 30 000 euroa. Juttua tutkitaan törkeänä petoksena.
7.8. joensuulainen 40-luvulla syntynyt mies sai ensin tekstiviestin tilikaappauksesta ja heti sen perään puhelun, jonka soittaja kertoi olevansa Osuuspankista. Soittaja oli kertonut, että miehen tililtä oltiin siirtämässä 350 euron summaa ulkomaille. Mies oli kertonut, ettei hän ole Osuuspankin asiakas, jolloin soittaja oli kertonut olevansa pankkien yhteisestä rikosten selvityskeskuksesta ja siksi hoitaa toistenkin pankkien asioita. Rahojen pelastamiseksi soittajalle oli pitänyt antaa pankkitunnukset, jotka mies oli luovuttanut, ja tämän jälkeen miehen tililtä oli viety 12 000 euroa. Tapaus on tutkinnassa törkeänä petoksena.
Samana päivänä 60-luvulla syntynyt lapinlahtelainen mies sai puhelun henkilöltä, joka kertoi olevansa pankkien luottojen valvoja. Soittaja oli kysellyt mieheltä, että oliko tämä tehnyt lainahakemuksia, joita kuulemma näkyi järjestelemässä useita hänen tilejään koskien ja hakijoina olivat olleet eri nimiset henkilöt. Mies oli kieltänyt tehneensä lainahakemuksia ja sitten puhelu oli yhdistetty muka Säästöpankiin, jossa miehen tilit olivat.
Säästöpankin edustajana esiintynyt miesääni oli pyytänyt miestä tunnistautumaan verkkopankkiin lainojen mitätöintiä varten. Kaikki lainahakemukset oli pitänyt kuitata erikseen ja miehen pankkisovellukseen oli tullut jokaisen kohdalta oma vahvistuspyyntö. Todellisuudessa mitään lainahakemuksia ei ollut, vaan vahvistuspyynnöt koskivat rikollisten tilisiirtoja miehen tileiltä rikollisten tileille. Mies menetti huijauksessa yhteensä noin 160 000 euroa. Tapaus on tutkinnassa törkeänä petoksena.
18.8. savonlinnalainen 60-luvulla syntynyt mies kertoi saaneensa aiemmin puhelun, jonka soitta oli esiintynyt Osuuspankin turvayksikön henkilönä. Soittaja oli aluksi kysellyt mieheltä nettiyhteyksien toimivuudesta ja pankkitilin toimivuudesta. Sitten soittaja oli kertonut, että kysymys on vakavasta miehen pankkitiliin liittyvästä asiasta. Lopulta soittaja oli saanut vakuutettua miehen niin, että hän oli uskonut tilinsä tarvitsevat korjaustoimia ja hän oli lopulta luovuttanut soittajalle verkkopankkitunnuksensa. Miehen tililtä oli siirretty rikollisten tilille lähes 7 000 euroa. Tapausta tutkitaan petoksena.
Samana päivänä poliisille ilmoitettiin, että 40-luvulla syntynyt savonlinnalainen nainen oli saanut 15.8. puhelun, jonka soittaja oli esiintynyt Osuuspankin työntekijäksi. Hyvää ja selkeää Suomea puhunut miesääni oli kertonut, että naisen tililtä oltiin siirtämässä kahta isoa summaa Brasiliaan ja sen vuoksi heidän tarvitsee tehdä toimenpiteitä rahojen suojaamiseksi. Nainen oli antanut verkkopankkitunnuksensa soittajalle ja vahvistanut tämän jälkeen hänen puhelimeensa tulleet vahvistuskoodit. Naisen ja hänen puolison tileiltä oli siirretty laittomasti noin 25 000 euroa rikollisten tileille. Tapaus on tutkinnassa törkeänä maksuvälinepetoksena.
19.8. savonlinnalainen 50-luvulla syntynyt nainen oli saanut puhelun tuntemattomasta numerosta ja soittaja oli kertonut, että naisen pankkitilille on päässyt kalasteluvirus. Tilillä olevien rahojen turvaamiseksi naisen raha piti siirtää ”turvatilille”. Nainen oli antanut soittajalle pankkitunnuksensa, jonka jälkeen hänen tililtään oli viety noin 6 000 euroa. Tapausta tutkitaan petosrikoksena.
Joensuulainen nainen ilmoitti poliisille menettäneensä rakkauspetoksessa rahaa noin 70 000 euroa
17.8. joensuulainen 70-luvulla syntynyt nainen teki poliisille rikosilmoituksen ja kertoi, että hän oli joutunut rakkauspetoksen uhriksi. Nainen oli tutustunut Tinder-palvelussa mieheen, joka oli opettanut naista sijoittamaan. Aluksi nainen oli sijoittanut pienempiä summia ja myöhemmin isompia summia. Yhteensä nainen oli menettänyt näihin sijoituksiin lähes 70 000 euroa.
Sähköpostin mukana olleen linkin avaaminen ja kirjautuminen pankkitunnuksilla vei lähes 29 000 euroa
8.8. varkautelainen 60-luvulla syntynyt nainen oli saanut sähköpostiin viestin, jossa kerrottiin poliisilla olevan hänelle tärkeä viesti suomi.fi -palvelussa. Nainen oli avannut postissa olleen linkin ja kirjautunut sen kautta omilla verkkopankkitunnuksilla. Huijaus paljastui, kun naisen poika oli ottanut yhteyttä ja kertonut, että hänen tililtään oli siirretty varoja. Rikolliset olivat ehtineet siirtää naisen, hänen miehen ja pojan tileiltä yhteensä lähes 29 000 euroa ennen kuin tilit saatiin suljettua. Tapausta tutkitaan törkeänä maksuvälinepetoksena.
Törkeänä maksuvälinepetoksena tutkitaan myös tapausta, jossa eteläsavolaisen yrityksen tililtä oli tehty tämän viikon alussa yli 200 000 euron luvaton tilisiirto.
Näin voit parhaiten suojautua kalasteluhyökkäykseltä
- Älä käytä pankkitunnuksiasi tai korttitietojasi teksti- tai sähköpostiviestissä olevan linkin kautta. Lue tarkasti mitä olet varmistamassa pankkitunnuksillasi.
- Pankki, poliisi tai kukaan muukaan laillinen toimija ei soita ja pyydä pankkitunnuksiasi tai pyydä siirtämään varojasi turvatilille.
- Mobiilivarmennehuijauksissa varoitusmerkit ovat samat kuin muissa pankki- ja verkkohuijauksissa eli viestissä pyydetään toimimaan nopeasti ja klikkaamaan viestissä olevaa linkkiä tai linkkejä tai syöttämään PIN-koodi.
- Mobiilivarmennepalvelu ei lähetä tunnistautumispyyntöä yllättäen eli sellainen pyyntö on aina huijaus
- Mobiilivarmenteeseen kannattaa aktivoida häirinnänestokoodi, joka estää väärien pyyntöjen lähettämisen
- Mobiilivarmenteen tunnistautumispyynnön tapahtumatunniste tulee aina tarkastaa
- Varoja siirtäessäsi – tee se ilman painostusta tai kiirettä. Ole erityisen varovainen, jos siirto liittyy kryptovaluuttaan tai henkilölle, jota et ole fyysisesti tavannut. Tilin alussa olevat FI kirjaimet tarkoittavat Suomen maatunnusta.
- Jos joudut petoksen uhriksi, ole heti yhteydessä omaan pankkiisi ja kerro tapahtuneesta. Tee tämän jälkeen mahdollisimman nopeasti tapahtuneesta rikosilmoitus poliisille. Mitä nopeammin pankki ja poliisi saavat tapauksesta tiedon, niin sitä parempi mahdollisuus on saada huijattuja rahoja takaisin.
RikosuhripäivystyksestäLinkki toiselle sivustolle saat rikosprosessiin liittyviä käytännön neuvoja ja henkistä tukea myös tietoverkkorikosasioissa.
Lisää tietoa petosrikoksista löytyy poliisin nettisivuilta
Hyvää ajankohtaista tietoa huijauksista saat seuraamalla Kyberturvallisuuskeskuksen nettisivuilla olevia uutisia ja tiedotteita
