Itä-Suomen poliisi on saanut tutkittavakseen useita törkeitä huijauksia, joissa uhreilta on viety yhteensä satojatuhansia euroja. Huijaukset ovat tapahtuneet puhelimitse, sähköpostitse, sosiaalisessa mediassa ja verkkokaupoissa. Poliisi muistuttaa, että kuka tahansa voi joutua huijausten uhriksi, ja siksi huijausten tunnistaminen ja niistä puhuminen on tärkeää.
Tärkeimmät asiat, joiden avulla voit ehkäistä huijauksen uhriksi joutumista:
- Älä käytä pankkitunnuksiasi tai korttitietojasi teksti- tai sähköpostiviestissä olevan linkin kautta. Kirjaudu palveluihin aina niiden omilla verkkosivuilla tai sovelluksissa.
- Lue tarkasti mitä olet varmistamassa pankkitunnuksillasi.
- Pankki, poliisi tai kukaan muukaan laillinen toimija ei soita ja pyydä pankkitunnuksiasi tai pyydä siirtämään varojasi turvatilille.
– Yleisin rikollisten käyttämä niin sanottu tietoverkkorikos on edelleen uhrin verkkopankkitunnusten haltuun saaminen tai että uhri saadaan itse siirtämään rahojaan rikollisten tileille, kertoo rikoskomisario Juha Leinonen Itä-Suomen poliisista.
Leinonen kertoo, että poliisi, pankki, teleoperaattori ja muut viranomaiset ovat aktiivisesti tiedottaneet huijauksista ihmisiä mutta silti viestit eivät ole tavoittaneet kaikkia, niitä ei ole ymmärretty tai rikolliset ovat onnistuneet varoituksista huolimatta olemaan uskottavia ja huijaamaan uhrejaan.
Leinonen korostaa, että kuka tahansa voi joutua huijauksen uhriksi. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että näistä eri huijausmuodoista tai omista kokemuksista jutellaan ystävien ja tuttavien kesken sekä työpaikoilla. Usein huijaukset onnistuvat uhrin ollessa kiireen tai paineen keskellä, jolloin tarkkaavaisuus on herpaantunut, eikä uhri esimerkiksi huomaa saamansa viestin lähettäjän osoitteessa olevaa virhettä tai että viestissä oleva linkki meneekin niin sanotusti ”ei aidolle” sivustolle.
Esimerkkejä viime aikoina poliisin tietoon tulleista huijauksista Itä-Suomessa
Poliisille ilmoitettiin 8.9. tapauksesta, jossa 60-luvulla syntynyt ilomantsilainen nainen oli joutunut huijauksen kohteeksi Facebookin Marketplace -alustalla. Nainen oli kaupitellut kauppapaikalla tuotteita ja saanut sitten viestin toiselta naiselta, joka oli halukas ostamaan myynnissä olevat tuotteet. Ostaja oli lähettänyt myyjälle viestin, jossa oli mukana linkki, johon piti syöttää pankkikortin numero sekä tarkastusnumero. Myyjän oli pitänyt vielä vahvistaa henkilöllisyytensä toisenkin pankin kortilla. Tämän jälkeen myyjän kahdessa pankissa olevilta tileiltä oli tehty luvattomia tilisiirtoja yhteensä lähes 16 000 euron edestä. Lisäksi naisen pankkikorttiin liitetyllä luottokortilla oli tehty yli 2 000 euron korttinosto ulkomailla. Tapaus on poliisin tutkinnassa törkeänä petoksena.
Lieksalainen 50-luvulla syntynyt mies oli saanut 12.9. sähköpostin ulosottoviranomaisena esiintyneeltä henkilöltä ja viestin sai avattua tunnistautumalla pankkitunnuksilla viestissä olleen linkin kautta. Tämän jälkeen mies oli huomannut, että hänen pankkitililtään oli tehty luvaton 50 000 euron rahasiirto erään suomalaisen firman tilille. Tuon firman tililtä rahat oli siirretty edelleen useammalle ulkomaalaiselle pankkitilille. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena. Poliisi onnistui palauttamaan reilut 27 000 euroa asianomistajan rahoja takaisin.
Tutkinnassa on selvitetty, että firma, jonne rahat oli alun perin siirretty, oli perustettu käyttäen luvatta kuopiolaisen naisen henkilötietoja. Tämä rikos on tutkittavana identiteettivarkautena ja petoksena.
Joensuulainen 60-luvulla syntynyt nainen sai 13.9. puhelun, jossa miesääni kertoi olevansa Osuuspankin edustaja. Mies oli puhunut sujuvaa suomea ja hän oli kertonut, että naisen nettipankkiin piti tehdä jonkinlainen päivitys. Naisen oli pitänyt tehdä jossain vaiheessa hyväksyminen puhelimellaan. Nainen oli saanut pankin nimissä yhteensä neljä puhelua. Nainen oli asioinut pankissaan seuraavana arkipäivänä, jolloin oli selvinnyt, että naisen pankkitililtä oli viety oikeudettomasti lähes 170 000 euroa. Tapaus on poliisin tutkinnassa rikosnimikkeillä törkeä petos ja törkeä rahanpesu.
Poliisin tietoon tuli 17.9. törkeä petos, jossa kertomansa mukaan YK-tehtävissä ollut mies oli huijannut mäntyharjulaiselta 70-luvulla syntyneeltä naiselta yhteensä noin 60 000 euroa. Nainen oli tutustunut mieheen internetissä yhdeksän kuukautta aikaisemmin. Lääkäriksi esittäytynyt mies oli kertonut työskentelevänsä YK-tehtävissä Syyriassa. Sitten mies oli pyytänyt naiselta rahallista apua, jotta hän pääsisi Suomeen. Tämän lisäksi rahaa oli tarvittu muun muassa koronarokotteeseen, varastetun passin uusimiseen, vaatteisiin sekä sijaistyöntekijän palkkaamiseen. Nainen oli ottanut useamman lainan, jotta sai lähetettyä miehelle rahaa ja lahjakortteja. Miehen piti lopulta tulla Suomeen syyskuun puolessa välissä ja nainen meni häntä vastaan Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Mies ei kuitenkaan saapunut sovitusti, jonka jälkeen nainen teki asiasta rikosilmoituksen.
17.9. poliisi sai tiedon petoksesta, jossa savonlinnalaiselle 40-luvulla syntyneelle naiselle oli soitettu, esiintyen Osuuspankin virkailijana. Naiselle oli kerrottu, että hänen pankkitililleen piti laittaa suojaus päälle. Tässä yhteydessä soittaja oli ilmeisesti saanut naisen verkkopankkitunnukset haltuunsa ja naisen tililtä oli hävinnyt reilu 12 000 euroa.
Mikkeliläiselle 50-luvulla syntyneelle naiselle soitettiin 25.9. Osuuspankin virkailijana esiintyen ja kerrottiin, että hänen sekä hänen aviopuolison käytössä olevat viisi pankkitilliä on tyhjennetty. Soittaja kertoi myös, että heille tulee viesti Osuuspankista, johon piti tunnistautua mobiilivarmenteella. Tämän jälkeen oli tullut useita viestejä, joissa oli mukana tunnistautumislinkki. Lopputulemana oli, että pariskunnan kahdessa eri pankissa olevilta tileiltä oli tehty laittomia tilisiirtoja yhteensä yli 40 000 euron edestä. Tapausta tutkitaan törkeänä maksuvälinepetoksena.
Applen ja pelialustojen lahjakortit
Leinonen kertoo, että yksi viime aikoina yleistynyt huijaustapa on pyytää uhria hankkimaan Applen tai erilaisten pelialustojen lahjakortteja, jotka sitten luovutetaan rikollisen käytettäväksi. Jos sinua tai jotakuta tuttavaasi pyydetään hankkimaan tällaisia lahjakortteja jonkun tuotteen tai palvelun maksamiseksi, niin kyseessä on mitä ilmeisimmin huijaus.
Leinosen mukaan poliisille tulee paljon ilmoituksia ja havaintoja siitä, että esimerkiksi vanhempia ihmisiä käy ostamassa suurilla summilla Apple-lahjakortteja ja lähettävät niitä eteenpäin. Henkilöt eivät useinkaan ymmärrä joutuneensa rikoksen uhriksi, koska he ovat omasta mielestään lähettämässä lahjakortteja ihastukselleen, sukulaiselleen tai ystävälleen. Osassa tapauksissa taustalla on tuttavan sosiaalisen median profiilin kaappaus, mutta pyyntöjä on tullut myös sosiaalisen median ulkopuolella. Osa rikoksen uhreista eivät halua kertoa tapahtumasta, koska häpeävät toimintaansa. On tärkeää pystyä kertomaan asiasta viranomaiselle, ja tekemään vaadittavat ilmoitukset lisärikosten ehkäisemiseksi.
Esimerkkejä viime aikoina poliisin tietoon tulleista Apple-lahjakorttihuijauksista
40-luvun lopulla syntynyt nainen osti Iisalmen Marjahaan ABC -liikenneasemalta Apple-lahjakortteja 11 000 eurolla. Poliisi selvitteli tätä tarkemmin ja selvisi, että kyseessä oli romanssihuijaus, jonka rikosvahinko on tämänhetkisen tiedon mukaan 109 000 euroa.
Savonlinnassa 50-luvun lopulla syntynyt mies oli käynyt useana päivänä ostamassa Applen lahjakortteja paikallisesta kaupasta, enimmillään 8000 euron edestä per päivä. Jutun tarkemmissa tutkimuksissa selvisi, että mies oli ostanut lahjakortteja myös muista kaupoista. Mies kertoi poliisille lähettäneensä Applen lahjakortteja Sandra Bullock -nimiselle naiselle, joka oli luvannut palkita miehen myöhemmin ruhtinaallisesti. Poliisi on kertonut miehelle, että kyseessä on huijaus ja kehotti häntä lopettamaan lahjakorttien ostamisen ja lähettämisen.
Yhdessä esimerkkitapauksessa firman esimies oli sähköpostiviestissä pyytänyt työntekijää hankkimaan Apple-lahjakortteja, jotka hänen täytyi luovuttaa edelleen. Esimies lupasi viestissä korvata työntekijälle lahjakorttien hankkimiskulut. Työntekijä suostui esimiehen pyyntöön ja sai lisäohjeena hankkia kolme 100 euron Apple-lahjakorttia, poistaa niistä sinetit ja lähettää kuvat niistä koodeineen esimiehelle. Työntekijä teki työtä käskettyä ja tämän jälkeen esimies pyysi hankkimaan vielä kolme samanlaista lahjakorttia lisää. Myöhemmin selvisi, ettei firman esimies ollut lähettänyt näitä viestejä vaan rikollinen taho oli päässyt esimiehen sähköpostiin käsiksi ja huijasi työntekijältä yhteensä 600 euroa.
Näiden esimerkkitapausten lisäksi poliisilla on tutkinnassa useita vastaavia tapauksia Itä-Suomen alueella.
Apple-lahjakorttihuijaukset ovat valitettavan yleisiä, ja niissä huijarit yrittävät saada sinut ostamaan Apple-lahjakortteja tai lahjakortteja eri pelialustoille ja antamaan heille korttien lunastuskoodit. Näitä huijauksia voi esiintyä monissa eri muodoissa:
- Huijarit ottavat yhteyttä puhelimitse, tekstiviestillä, sähköpostitse tai sosiaalisessa mediassa. He voivat esiintyä luotettavina tahoina, sukulaisina, tuttavina, työkaverina, esihenkilönä tai jopa perheenjäseninä. Monesti esimerkiksi romanssihuijarit pyytävät uhriaan hankkimaan Apple-lahjakortteja tai lahjakortteja eri pelialustoille.
- Huijarit saattavat luoda kiireen ja paniikin tunteen, jotta et ehdi ajatella tilannetta rauhassa. He voivat väittää olevansa pulassa ja tarvitsevansa apua tai että ystäväsi tai perheenjäsenesi on pulassa.
- Kun huijarit saavat lahjakorttien lunastuskoodit, he käyttävät korttien varat nopeasti ennen kuin ehdit ottaa yhteyttä poliisiin.
Jos joku pyytää sinua käyttämään Apple-lahjakortteja tai pelialustojen lahjakortteja muiden tuotteiden tai palveluiden maksamiseen, kyseessä on todennäköisesti huijaus. Esimerkiksi, jos yhdysvaltalainen näyttelijä Sandra Bullock tai joku muu julkisuuden henkilö lähestyy sinua sosiaalisessa mediassa ja pyytää sinua hankkimaan hänelle Suomesta Applen lahjakortteja, olet varmuudella joutumassa tai joutunut tietoverkkoavusteisen rikoksen uhriksi.
Näin voit parhaiten suojautua kalasteluhyökkäykseltä
- Älä käytä pankkitunnuksiasi tai korttitietojasi teksti- tai sähköpostiviestissä olevan linkin kautta. Lue tarkasti mitä olet varmistamassa pankkitunnuksillasi.
- Pankki, poliisi tai kukaan muukaan laillinen toimija ei soita ja pyydä pankkitunnuksiasi tai pyydä siirtämään varojasi turvatilille.
- Mobiilivarmennehuijauksissa varoitusmerkit ovat samat kuin muissa pankki- ja verkkohuijauksissa eli viestissä pyydetään toimimaan nopeasti ja klikkaamaan viestissä olevaa linkkiä tai linkkejä tai syöttämään PIN-koodi.
- Mobiilivarmennepalvelu ei lähetä tunnistautumispyyntöä yllättäen eli sellainen pyyntö on aina huijaus
- Mobiilivarmenteeseen kannattaa aktivoida häirinnänestokoodi, joka estää väärien pyyntöjen lähettämisen
- Tunnistautumispyynnön tapahtumatunniste tulee aina tarkastaa
- Varoja siirtäessäsi, tee se ilman painostusta tai kiirettä. Ole erityisen varovainen, jos siirto liittyy kryptovaluuttaan tai henkilölle, jota et ole fyysisesti tavannut. Tilin alussa olevat FI kirjaimet tarkoittavat Suomen maatunnusta.
- Jos joudut petoksen uhriksi, ole heti yhteydessä omaan pankkiisi ja kerro tapahtuneesta. Tee tämän jälkeen mahdollisimman nopeasti tapahtuneesta rikosilmoitus poliisille. Mitä nopeammin pankki ja poliisi saavat tapauksesta tiedon, niin sitä parempi mahdollisuus on saada huijattuja rahoja takaisin.
RikosuhripäivystyksestäLinkki toiselle sivustolle saat rikosprosessiin liittyviä käytännön neuvoja ja henkistä tukea myös tietoverkkorikosasioissa.
Lisää tietoa petosrikoksista löytyy poliisin nettisivuilta Tulitko huijatuksi -tunne yleisimmät petosrikollisuuden ilmiöt – Poliisi
Hyvää ajankohtaista tietoa huijauksista saat seuraamalla KyberturvallisuuskeskuksenLinkki toiselle sivustolle nettisivuilla olevia uutisia ja tiedotteita
