– Hyökkäykset ovat varsin kotikutoisia, todennäköisesti ne ovat lasten ja nuorten tekemiä. Tällainen toiminta voi rasittaa verkko-opiskeluympäristöä ja häiritsee muiden etäopiskelua, sanoo tietoturva-asiantuntija Markus Happonen Kyberturvallisuuskeskuksesta.
Palvelunestohyökkäyksen yrityksiä eli niin sanottuja DDoSeja on Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan tehty lähes päivittäin, ja niiden määrä on kasvussa.
Palvelunestohyökkäyksellä voi olla pitkät rikosoikeudelliset seuraukset
Keskusrikospoliisin Kyberrikostorjuntakeskuksesta muistutetaan vanhempia, että palvelunestohyökkäys ja sen yritys ovat lain mukaan rikoksia, joista voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen.
– Rikosrekisteriin on mahdollista saada merkintä, vaikka nuori olisi alle 15-vuotias. Hölmöilyllä voi olla vakavat seuraukset lapsen tulevaisuudelle. Sillä ei ole merkitystä, ymmärtääkö lapsi, että kyseessä on rikos, rikoskomisario Marko Leponen KRP:stä huomauttaa.
Palvelunestohyökkäyksiä tutkitaan esimerkiksi rikosnimikkeillä tietojärjestelmän häirintä tai sen törkeä tekomuoto.
– Toistaiseksi merkittäviltä vahingoilta verkko-opiskeluympäristöissä on vältytty. Ilmiöllä on kuitenkin myös yhteiskunnallisia haittavaikutuksia, sillä hyökkäykset aiheuttavat kriisiaikana runsaasti ylimääräistä työtä IT-tuelle, Leponen sanoo.
Kyberturvallisuuskeskus ja KRP:n Kyberrikostorjuntakeskus vetoavatkin vanhempiin, että he seuraisivat, mitä lapset ja nuoret netissä puuhaavat.
– Tällaisessa poikkeustilanteessa, jossa koulutyö ei rytmitä koululaisten päivää samalla tavalla kuin normaalisti, on aikaa keksiä yksin tai porukassa arveluttavaakin tekemistä. Palvelunestohyökkäyksissä ei kuitenkaan ole kyse viattomista jäynistä, vaan oikeista rikoksista, Leponen ja Happonen muistuttavat.
