Ruotsi. Linköpingin kaupunkia vaivaa jengiväkivalta. Viisi ihmistä kuoli 13 ammuskelussa viime vuonna. Nyt Linköping yrittää kaikin keinoin käsitellä tilannetta, joka on johtanut tappavan väkivallan kärjistymiseen. Kunta on joutunut muun muassa sulkemaan yhden lukion, kirjoittaa Aftonbladet tänään (9.1. 2022) julkaisemassaan artikkelissa.

– Ei ollut paljon valinnanvaraa, sanoo kunnanvaltuutettu Niklas Borg (M) lehdelle.

Kuten useimmissa ruotsalaisissa kaupungeissa, myös Linköpingissä on jengirikollisuutta ja kuolemaan johtaneita ammuskeluja. Ammuskelut liittyvät useisiin alueiden välisiin rikollisverkostoihin, joihin liittyy yhä nuorempia jäseniä. Skäggetorpin alue, jossa on 10 000 asukasta, valittiin kohteeksi haavoittuvimpana.

Siellä kunta on joutunut sulkemaan lukion.

Se ei ollut kovin hauska päätös, mutta se oli ehdottoman välttämätöntä, sanoo kunnanvaltuutettu Niklas Borg.

Viime lukukaudesta lähtien Skäggetorpin oppilaat on hajotettu kaupungin muihin kouluihin. Se on yksi monista yrityksistä murtaa rikollisuuteen johtava segregaatio.

Vain kolmella prosentilla Skäggetorpin lukion oppilaista äidinkielenä oli ruotsi ja koulussa puhuttiin 27 eri kieltä. Puolet opiskelijoista tuli Ruotsiin vuoden 2015 jälkeen ja puolella oppilaiden vanhemmista puuttui lukiokoulutus, kertoo Aftonbladet.

Kunnanvaltuutettu Niklas Borg kuvailee koulun sulkemista tietoiseksi poliittiseksi päätökseksi.

– Kyse on siitä, että ruotsia äidinkielenään puhuvia oli tuskin lainkaan. Ja huolimatta siitä, että se oli Linköpingin ylivoimaisesti eniten resursseja omaava koulu, he eivät pystyneet antamaan lapsille oikeita mahdollisuuksia koulutukseen, sanoo Niklas Borg.

Skäggetorp on Ruotsissa asuinalueena tyypillinen miljoonahanke, joka nykyään määritellään sosioekonomisesti haavoittuvaiseksi.

– Ajattelimme, että valinnanvaraa ei ole paljoa. Näimme, ettemme pystyneet antamaan lapsille sitä koulutusta, jota he tarvitsevat ja ansaitsevat menestyäkseen elämässä, sanoo kunnanvaltuutettu Niklas Borg.

Sitä onko koulun sulkemisella ollut vaikutusta, Borg sanoo olevan liian aikaista päätellä jo yhden lukukauden jälkeen.

Koulun sulkeminen on laatuaan suhteellisen ainutlaatuinen tapaus. Örebron yliopiston tutkijat seuraavat tilannetta. Samaan aikaan aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että opiskelijoiden muuttamisella koulusta toiseen ei ole ollut positiivista eikä negatiivista vaikutusta opiskelijoiden koulutuloksiin.

Se että Skäggetorpin oppilaat joutuvat nyt matkustamaan kouluihin muualle kaupunkiin, tuo kuitenkin muita haasteita.

– Kun olen muilla alueilla, koen itseni epävarmaksi, mutta en täällä. Bergassa perääni ei huudella että huora, kertoo teini-ikäinen tyttö Skäggetorpista.

Linköpingin jengikonflikti on maantieteellinen ja jatkunut pitkään kahden ryhmän ja kahden kaupunginosan välillä. Bergagänget toimii Bergassa ja X-team, joka on osa Bandidosta Skäggetorpissa.

Tämä on johtanut siihen, että nuoret on lukittu alueilleen. Jopa niillekin, jotka eivät ole mukana  jengeissä, voi olla vaikeaa liikkua muualla kaupungissa.

– Rikolliset tietävät kuka asuu missäkin. Nuoremme pysäytetään, kun he menevät muille alueille, kertoo Skäggetorpin, Bergan ja Rydin alueilla sijaitsevan UngPulsin vapaa-ajan toimintapäällikkö Viktoria Wisén.

– Näen tämän Linköpingin suurimpana haasteena. Nuoret erottuvat entisestään, koska he eivät voi matkustaa alueiden välillä, Viktoria Wisén sanoo.

Viimeaikaisen kehityksen jälkeen Ruotsissa on investoitu suuria resursseja rikollisuuden torjuntaan.

Linköpingissä sosiaalitoimet avaavat paikallistoimistoja haavoittuville alueille. Loikkariryhmä on saanut valtion rahoitusta ja työllistänyt enemmän ihmisiä. Kunta on lisännyt kenttäjoukkueiden määrää kuudesta 20:een.

– Näemme, että näiden rikollisverkostojen jäsenet käyvät kouluissa ja yrittävät värvätä uusia jäseniä, uusia nuoria ja uusia lapsia, kertoo paikallispoliisin aluejohtaja Ann-Christine Rehnström.

– Tällä yhteistyöllämme kunnan ja sosiaalitoimen kanssa toivomme luovamme  vastavoiman. Uskon ennaltaehkäisevään työhön, mutta jos verkostoihin tulee jatkuvasti uusia täydennyksiä, työmme on lähes mahdotonta, Ann-Christine Rehnström sanoo.

Poliisitasolta on enemmän toivomisen varaa, niin kunnanvaltuutettu Niklas Borgin kuin paikallispoliisin aluepäällikkö Ann-Christine Rehnströmin mukaan.

– Pikaratkaisuja ei ole, mutta tarvitsemme muun muassa lisää poliiseja, Ann-Christine Rehnström sanoo.

– Olen varsin pettynyt poliisiin valtakunnallisesti, että he eivät priorisoi Linköpingiä vahvemmin sen äärimmäisen tilanteen perusteella, jossa olemme, Niklas Borg (M) sanoo.

Samaan aikaan useat Aftonbladetin Skäggetorpissa tapaamat nuoret ajattelevat, että he viihtyvät asuinpaikallaan ja heitä on vaikea pakottaa muuttamaan muihin kouluihin.

He ajattelevat, että ponnistelut on kohdistettu väärin ja sanovat, että jengirikollisuutta voitaisiin ehkäistä nopeammin, jos viranomaiset olisivat välittäneet enemmän huumeita ostavista opiskelijoista ja keskiluokasta.

Aftonbladetin tietojen mukaan Linköpingin jengikonfliktissa on pitkälti kyse huumekaupasta ja erityisesti opiskelijoiden yhteyksistä yliopistoon, joka on suuri markkina.

– He ovat maalanneet, että alueemme on rikollinen, eivät ihmiset. Muuallakin asuu ihmisiä, jotka ovat rikollisia, mutta kukaan ei epäile heitä, koska he ovat paremmilta alueilta, sanoo 15-vuotias Skäggetorpin asukas, joka haluaa pysyä nimettömänä.

– Mutta me olemme saastuneita ja joudumme sietämään sitä, että ammuskelua tapahtuu, hän sanoo Aftonbladetille.

Kuvituskuva.

Aiheeseen liittyen